Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,1 prosenttia, kun taas muualla maassa ne laskivat 1,0 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat koko maassa nousivat 0,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,4 prosenttia, kun taas muualla maassa ne laskivat 0,5 prosenttia edellisvuodesta.
Kuva: Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100
Vuoden 2017 lokakuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 323 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 707 euroa ja muualla Suomessa 1 703 euroa.
Ekonomisti johtopäätöksissä varovainen
Uusimmista hintatiedoista ei kuitenkaan ole vielä syytä vetää liian rajuja johtopäätöksiä.
Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta vain noin 50 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä.
Lisäksi yhden kuukauden vaihteluihin liittyy niin suurta satunnaisuutta, että kannattaa varoa vetämästä rajuja johtopäätöksiä, arvioi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus Iltalehdelle.
Brotheruksen mukaan lukemat voivat viimeisimmän kuukauden osalta vielä tarkentua paljonkin. Usein kannattaa katsoa pidempää kehitystä yhden kuukauden sijaan.
Pääekonomisti huomauttaa kuitenkin, että kasvavan asuntotarjonnan vaikutukset hintakehitykseen saattavat silti jo näkyä.
”Tarjonta tasoittaa kasvavaa kysyntää juuri oikeaan aikaan. Helsinkiin on valmistunut tänä vuonna 60 prosenttia enemmän uusia koteja verrattuna viime vuoteen.”
Asuntobuumi on pääkaupunkiseudun ilmiö
Suomessa on viime aikoina ollut keskustelua niin sanotusta Tukholman taudista. Ruotsissa ja erityisesti Tukholmassa asuntojen hinnat ovat nousseet tavallisten palkansaajien ulottumattomiin.
Brotherus arvioi viime elokuussa, että riittävä asuntotarjonta kasvukeskuksissa on paras suoja Tukholman tautia vastaan.
”Tehokas tapa torjua vuokrien nousua ei siis liity kysynnän kiristämiseen, pakkosiirtoihin tai vetoomuksiin vuokranantajille. Tehokas keino liittyy tarjonnan kasvattamiseen. Kasvukeskuksiin on rakennettava rutkasti uusia asuntoja, vuokra- ja omistusasuntoja, jotta kasvavan kysynnän ainoa seuraus ei ole hurjat hinnat.”
Hypon pääekonomistin mukaan etenkin pienistä asunnoista on pulaa.
”Yksiöiden hinnat hyppäsivät finanssikriisin jälkeen sijoittajien rynniessä uuteen turvasatamaan. Jotta asuntoja riittää myös omistusasuntopolun alkuun, tulee uudistuotanto turvata nyt ja jatkossa. Kaavoitus on keskiössä. Uudet asunnot myös tuovat vuokramarkkinoille tarvittavaa kilpailua”, Brotherus jatkaa.
Tilastokeskuksen asuntojen hintatiedot osoittavat varsin selvästi, että viime vuosien asuntobuumi on lähinnä pääkaupunkiseudun ilmiö. Muualla suomessa asuntojen hinnat ovat itse asiassa laskeneet jo vuodesta 2013 lähtien.
Myös Juhana Brotherus kiinnittää ilmiöön huomiota. Twitterissä hän kirjoittaa: ”Asuntomarkkinoiden eri tahtisuus tylyä. Kysyntä kohdistuu kasvukaupunkeihin, hinnat hiipuvat muuttotappioalueilla. Talouden nurinkurisuus auttaa asuntomarkkinoita: rakentaminen ei jäänyt odottelemaan, nyt valmistuu ennätyksellisesti uusia koteja pulapaikkoihin!”
Asuntomarkkinoiden eri tahtisuus tylyä. Kysyntä kohdistuu kasvukaupunkeihin, hinnat hiipuvat muuttotappioalueilla.
Talouden nurinkurisuus auttaa asuntomarkkinoita: rakentaminen ei jäänyt odottelemaan, nyt valmistuu ennätyksellisesti uusia koteja pulapaikkoihin!👍 pic.twitter.com/JQ29icsJR3
— Juhana Brotherus (@JuhanaBrotherus) 28. marraskuuta 2017
