Köyhät miehet eivät katso niin pitkälle tulevaisuuteen kuin köyhät naiset, kertoo THL:n tuore tutkimus.
Lisäksi köyhät miehet kokevat tutkimuksen mukaan syvempää arvottomuutta.
Tutkimuksessa analysoitiin 25 miehen ja 25 naisen omaelämänkerrallista kirjoitelmaa köyhyydestä. Kirjoittajat olivat iältään 28–57-vuotiaita. Kirjoitelmat oli lähetetty kirjoituskilpailuun, ja osallistujat olivat tietoisia, että niitä käytetään myös tutkimustarkoitukseen.
Miksi köyhyys lyö miehiä lujemmin kanveesiin kuin naiset?
Tutkimuksen tehneiden tutkijoiden mukaan miehen rooli on voimakkaasti sidottu työhön ja rahaan. Naisilla on puolestaan enemmän keinoja rakentaa omanarvontunnetta taloudellisesta tilanteestaan riippumatta.
”Miespuoliset vastaajat ajattelivat, että aktiivisuus luo arvoa. Naisten tulevaisuuden näkymiä määritteli usko parempaan sekä lasten kasvattaminen”, sanoo THL:n tutkija Reetta Siukola.
Tutkimukseen vastanneet naiset kertoivat löytävänsä esimerkiksi äitiydestä ja vapaaehtoistyöstä korvaavan keinon saada tunnustettu asema yhteiskunnassa.
”Pahinta vähävaraisuudessa kai onkin se, että kokee ihmisarvonsa laskevan jokaisen sellaisen sentin myötä, jota itselle ei ole suotu”
Tutkimuksessa analysoidut tekstit kattoivat köyhyyden kuvauksia aina lapsuusmuistoista nykyhetkeen.
“Pahinta vähävaraisuudessa kai onkin se, että kokee ihmisarvonsa laskevan jokaisen sellaisen sentin myötä, jota itselle ei ole suotu, mutta joita muilla näyttää olevan riittämiin. Tärkeintä on löytää elämässä ja mielessä sellainen tila, jossa voi olla oma itsensä sellaisena kuin tämänhetkisessä tilanteessa on”, yksi vastaajista kirjoittaa.
Tutkimuksen kirjoitelmissa toiveikkuus tulevaisuuden suhteen ja koettu tunnustus esiintyivät usein yhdessä. Samoin toivottomuus ja se, ettei kokenut hyväksyntää.
Miehet kokivat köyhyyteen liittyvää yksinäisyyttä naisia useammin.
”Miehet saattavat kokea yksinäisyyttä, jos he eivät kykene toimimaan sen hyväksytyn sukupuoliroolinsa mukaisesti, johon kuuluu palkkatyö ja perheen elättäminen. Sen sijaan naisilla on enemmän vapautta liikkua äidin ja työssäkäyvän naisen roolien välillä”, sanoo tutkimusjohtaja Anna-Maria Isola.
