Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen varoittaa konkurssiaallosta.
Korona lyö ison jäljen kansantalouteen, mutta vielä suuremmalle voimalla se alkaa kaataa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa blogissaan.
Pentikäisen mukaan monen yrityksen kannalta helvetti on irti.
”Voi ennustaa, että suuri konkurssiaalto on luvassa. Asiakkaita ei käy, kansalaiset ovat kulutuskoomassa – paitsi vessapaperin ja tonnikalan osalta – eikä tuloja ole. Vuokria, palkkoja ja erilaisia maksuja pitää kuitenkin maksaa lähes entiseen tapaan”, Pentikäinen kirjoittaa.
Synkkiä terveisiä kuuluu nyt Pentikäisen mukaan alalta kuin alalta – ei pelkästään matkailualalta.
”Koronakriisin alussa niitä tuli muutamilta aloilta, kuten matkailusta, kun turistivirrat alkoivat ehtyä tai yksittäisiä markkinoita sulkeutui. Nyt kun kansalaiset ovat jääneet kotiin, tapahtumia on peruttu, kohtaamisia vähennetty, kotimarkkina on hyytynyt ja virus iskee voimalla lähes jokaiselle toimialalle.”
Yrittäjien ahdinko on näkynyt voimakkaasti myös yrittäjäjärjestön työssä. Pentikäisen mukaan Suomen Yrittäjien verkkosivuilla on kävijöitä moninkertaisesti normaalioloihin, kun yrittäjät etsivät neuvoja ja apua. Pentikäinen neuvoo hyödyntämään Yrittajat.fi:n laajaa koronatietopakettia Kaikki koronasta yrittäjälle.
”Saamme erilaisia hätähuutoja ja toimenpide-ehdotuksia kaikkia eri kanavia pitkin”, Pentikäinen kertoo.
Politiikan päättäjiltä Yrittäjien toimitusjohtaja odottaa ensimmäisiä vastaantuloratkaisuja jo maanantaina. Ensitoimien pitää hänen mukaansa keskittyä siihen, että yrityksiä ei kaadu kassakriisin vuoksi.
”Ensimmäinen hyvä askel on Finnveran valjastaminen nykyistä vahvemmin rahoittamaan koronakriisin horjuttamia yrityksiä. Finnveran pitää tarjota koronakriisilainaa, joka on helppo hakea, nopea myöntää ja kantaa vähintään puolen vuoden kriisin yli.”
Pentikäisen mukaan toinen askel on nopeasti ilmoittaa, että arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksatuksia lykätään ilman lisäkorkoja vähintään puolella vuodella eteenpäin. Pitää myös mahdollistaa se, että työnantajan eläkemaksuja pitää voida lykätä pahimman yli.
Pentikäinen odottaa lisäksi vahvaa ohjeistusta pankeille, että ne tulevat yrittäjien avuksi markkinaehtoisilla tuotteillaan, suhtautuvat myönteisesti lainojen lykkäyksiin eivätkä peri sanktiomaksuja, jos lainaohjelmaa ei pystytä noudattamaan. Pankeissa näyttää olevan onneksi hyvää tahtoa ratkaisuihin, Pentikäinen kiittelee.
Myös työmarkkinaosapuolten on etsittävä Pentikäisen mielestä nopeasti ratkaisuja siihen, miten työehtoihin saadaan väljyyttä ja paikalliseen sopimiseen viimein välineitä, joilla voidaan yhdessä turvata työpaikat.
”Lisäksi päättäjien täytyy nopeasti miettiä keinoja, joilla voidaan maksaa työnantajayrittäjälle korvausta siitä, että työntekijä jää ulkomaanmatkan jälkeen viranomaisten suosituksesta pois työstä kahdeksi viikoksi ilman etätyömahdollisuutta.”
Tässä tilanteessa nopeus on nyt valttia, ja Pentikäinen odottaa nopeita päätöksiä maan hallitukselta.
”Valitettavasti en ole ollenkaan varma, että yritysten vaikea tilanne on ymmärretty riittävällä vakavuudella”, yrittäjäpomo pelkää.
