Koronaviruksen leviäminen on nostanut riskejä osakemarkkinoilla. Samalla kuitenkin myös odotettavissa oleva tuotto nousee, muistuttaa Nordean päästrategi.
Maailman pörssit ovat olleet viime päivinä melkoisia vuoristoratoja. Torstaina S&P 500 -indeksi romahti peräti 9,51 prosenttia, Dow 30 laski 9,99 prosenttia ja teknologiapörssi Nasdaq 9,43 prosenttia. Kyseessä oli pörssin pahin päivä sitten vuoden 1987.
Samalla markkinoiden pelkokertoimena tunnettu VIX-indeksi pomppasi kaikkien aikojen korkeimpaan lukemaansa.
Perjantaina osakkeiden suunta oli yhtä rajusti ylöspäin, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump julisti samalla odotetusti Yhdysvaltoihin hätätilan. Hätätila mahdollistaa liittovaltion hallinnolle pääsyn 50 miljardin dollarin hätärahoitukseen, jonka se aikoo osoittaa osavaltioille ja koronaviruksesta kärsineille.
Perjantain kurssinousu oli huikea, sillä Dow Jones nousi 9,4 prosenttia, S&P 500 9,2 prosenttia ja Nasdaq 9,3 prosenttia. Kurssinousu oli kaikkien aikojen kovin yksittäisen päivän nousu.
Samanlaista mylläkkää on nähty myös Helsingin pörssissä. 10. helmikuuta OMXH-indeksi kävi hetkellisesti yli 10 700 pisteen, mutta on sen jälkeen tullut alas jo lähes 32 prosenttia. 14 yhtiötä on romahtanut kuukaudessa jo yli 40 prosenttia.
Helsingin hintaindeksin pisteluku 7323 on sama kuin heinäkuun alussa 2005. Eli markkina-arvosta on pyyhkiytynyt pois lähes 15 vuoden kurssinousu.
Tällaiset rajut kurssiheilahtelut ja varsinkin osakemarkkinoiden laskusuunta saattavat hermostuttaa sijoittajia.
Tässä tilanteessa saattaa olla hyvä ottaa tilanteeseen hieman etäisyyttä ja katsoa tilannetta hieman eri perspektiivistä.
Näin tekee ainakin Nordean päästrategi Antti Saari. Blogissaan hän kommentoi viimeaikaisia markkinaliikkeitä ja muistuttaa, että sijoittaminen ei kuitenkaan ole uhkapeliä, vaan siihen kuuluu tiettyjä lainalaisuuksia, jotka toimivat pitkällä tähtäimellä melko luotettavasti lyhyen aikavälin epävarmuudesta huolimatta.
Saaren mukaan sijoitukselle saatu tuotto on korvaus otetusta riskistä.
”Yksittäisen yhtiön liiketoimintaan liittyvästä riskistä ei kannata odottaa markkinoita parempaa tuottoa, mutta esimerkiksi osakemarkkinoihin kokonaisuutena liittyvä riski korvataan paremman tuotto-odotuksen muodossa vaikkapa talletuksiin tai valtionlainoihin verrattuna. Kun markkinat heiluvat, riskit kasvavat markkinatasolla. Samalla myös odotettavissa oleva tuotto vaikkapa osakemarkkinoilta kasvaa”, päästrategi toteaa.
Saaren mukaan sijoittaminen on aina pitkäjänteistä puuhaa ja siksi eri sijoitustuotteiden myyntiesitteissä suositelluille vähimmäissijoitusajoille on syynsä.
”Esimerkiksi osakerahastoissa sopiva sijoitusaika on vähintään viisi vuotta. Tällä aikajänteellä on omilleen päässyt jopa se sijoittaja, joka aloitti hajautetun sijoittamisen kurssihuipuilla ennen finanssikriisin alkua. Kuukausittain säästämällä omilleen on päässyt huomattavasti tätä nopeammin.”
Tuottojen saaminen vaatii siis usein aikaa. Saaren mukaan riskin ottamisesta saa sille kuuluvan korvauksen sitä todennäköisemmin, mitä pidempään on valmis pitämään varansa sijoitettuna.
Joskus hurjien laskujen jälkeen on luvassa pikavoittoja, mutta niiden toivossa ei Saaren mukaan kannata sijoittaa.
”Vaikka kurssireaktiot monesti ovat ylimitoitettuja, markkinoiden hinnoittelu on niin tehokasta, että hyvin harva sijoittaja pystyy ennakoimaan kurssiliikkeitä luotettavasti. Järjettömältä tuntuva panikointi on usein hyvä vinkki siitä, että pohjakosketus alkaa olla lähellä, mutta sekin voi kestää sietämättömän kauan”, Saari toteaa.
Nordean päästrategin mielestä paras neuvo sijoittajille niin tässä tilanteessa kuin kaikissa muissakin pörssipaniikeissa on tämä: pidä huoli, että sijoitussalkkusi vastaa omaa sijoitussuunnitelmaasi ja lisää omistuksiasi mahdollisuuksien mukaan vähitellen.
