Makrotalous

Kaupan liitto varoittaa: Kaupan kasvupyrähdys ohi ja inflaatio nakertaa myyntiä

Suomen talouden riski on hinta-palkkakierre, jossa työvoimakustannukset veroineen kasaantuvat moninkertaisesti juuri kaupan hintoihin.

Kaupan liiton tuoreen ennusteen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdon määrä putoaa tänä vuonna runsaat 2,5 prosenttia ja ensi vuonna enemmän.

Kustannusten ja hintojen nousun vaikutus alkoi näkyä vähittäiskaupassa jo viime vuoden lopulla, kun myynnin määrä ei enää kasvanut. Kehitys on jatkunut vielä jyrkempänä koko alkuvuoden, kun ennakkotietojen mukaan myynnin määrä on ensimmäisellä vuosipuoliskolla supistunut 2,6 prosenttia ja euromääräinen liikevaihto kasvanut 3,9 prosenttia.

Kaupan liitto ennustaakin vähittäiskaupan liikevaihdon määrän supistuvan tänä vuonna lähes kolme prosenttia ja ensi vuonna hieman enemmän. Ennusteessa on niin ylä- kuin alasuuntaisiakin riskejä.

”Jos talouskasvu Euroopassa pysähtyy, euro yhä heikkenee, Kiinan koronasulut jatkuvat tai Ukrainan sodan vaikutus energian hintoihin pitkittyy ja syvenee, kauppa voi sukeltaa ennustettua pahemmin. Tämä leikkaisi myös kaupan työllisyyttä”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa.

Toisaalta myös positiivisemmat näkymät ovat mahdollisia.

”Korkotason nousu voi jäädä odotettua hillitymmäksi, raaka-aineiden hintojen nousu on jo hidastunut ja energian saatavuuskin voi olla pahimpia pelkoja parempaa”, Kurjenoja toteaa.

Kauppa varoittaa hinta-palkkakierteestä

Nykyinen inflaatio syö kaupan myyntiä eri tavoin. Ensinnäkin kuluttajan suurimpien menoerien, asumisen ja liikkumisen, kallistuminen ei jätä paljoa tilaa kaupan tai muiden kuluttajapalveluiden kasvulle. Toiseksi ostovoiman supistuminen leikkaa myyntiä. Kolmanneksi asiakkaat siirtävät kulutustaan halvempiin tuotteisiin, ja neljänneksi inflaatiopelot säikäyttävät kuluttajia ja aiheuttavat epävarmuutta.

”Tähän mennessä hintojen nousu on johtunut pitkälti ulkoisista syistä, jotka ohi mentyään myös lieventävät inflaatiota, ellemme me itse pahenna ja pitkitä tilannetta”, Kurjenoja varoittaa.

Kauppaa pelottaakin mahdollinen hintojen ja palkkojen kilpajuoksu. Eri toimialojen työvoimakustannukset veroineen kasaantuvat moninkertaisesti juuri kaupan hintoihin, kun se tekee toimintaansa varten tuote- ja palveluhankintoja muilta aloilta.

Työn verotus painaa ostovoimaa ja nostaa hintoja

Keskimäärin vähittäiskaupan arvonlisäverottomista kuluttajahinnoista yli puolet on kotimaisia suoria ja epäsuoria palkkakuluja. Kotimaiset palkkakulut ovat suurin kustannuserä myös ulkomailla valmistettujen tuotteiden hinnoissa.  

”Esimerkiksi Aasiassa valmistetun paidan kustannuksista 86 prosenttia voi kertyä kotimaasta, ja niistä 65 prosenttia voi olla palkkakuluja. Päälle tulevalla arvonlisäverolla verotetaankin ennen kaikkea Suomessa tehtävää työtä”, Kurjenoja kertoo.

Suuret nimelliskorotukset nostaisivat edelleen palkkakulujen määrää hinnoissa.

”Työn verotusta keventämällä palkkakulujen vaikutus hintoihin lievenisi, ja samalla tuettaisiin ostovoimaa”, Kurjenoja huomauttaa.

Suomalaisten ostovoima on äärimmäisen tärkeää kaupan ja palveluiden kehitykselle, sillä niukka ostovoima ajaa yrityksiä kiivaaseen kustannuskilpailuun, jolloin panostukset yrityksen kehittämiseen ja uusien ideoiden luomiseen pienenevät.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös