Tavoitteiden maksajiksi joutuisivat myös tavalliset suomalaiset talonomistajat – niin omakotitaloasukkaat kuin asuntosijoittajatkin.
Mistä oikein on kyse? Koskevatko uudistukset sinua, ja mitä nimenomaan omakotitalon energiatehokkuuden parantaminen saattaisi maksaa?
Tässä artikkelissa vastaan näihin kysymyksiin kesällä 2022 käytössä olevien lähteiden perusteella.
Koko rakennuskannan oltava päästötön 2050
Kyse on siis siitä, että EU:n komission vihreä linja vaatisi koko EU-alueen (siis myös Suomen) rakennuskannan muuttamista vähemmän energiaa kuluttavaksi.
Ehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan eniten energiaa kuluttava 15 prosenttia. Nämä kaikista energiasyöpöimmät rakennukset on korjattava määräaikaan mennessä.
Muut kuin asuinrakennukset tulisi nostaa energialuokasta G energialuokkaan F vuoteen 2027 mennessä.
Asuinrakennusten osalta vastaavan muutokset takaraja olisi vuosi 2030.
Tämä on osa EU:n komission päästövähennystavoitteita.
Kasvihuonekaasujen tulisi vähentyä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Koko EU:n tulisi olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Näin ollen myös koko rakennuskannan tulisi olla tuolloin päästötön.
Onko minun nyt remontoitava taloni?
Ympäristöministeriö esittää arvion siitä, että noin 35 prosenttia Suomen rakennuskannasta pitäisi remontoida. Ensin tulee kuitenkin uudistaa energiatehokkuusluokitus (vuoden 2025 loppuun mennessä), jotta korjaukset osattaisiin tehdä uuden luokituksen mukaisesti.
Helsingin Uutisten mukaan pakollinen energiaremontti koskettaisi joka seitsemättä talonomistajaa Suomessa.
Jos sinulla on öljylämmitteinen omakotitalo, minkä ikkunoita tai ovia ei ole uusittu sitten 1980-luvun, energiaremontti koskettaa sinua varsin todennäköisesti.
Neuvottelut direktiivistä voivat kestää vielä parikin vuotta, joten vielä tänä kesänä ei tarvitse esimerkiksi alkaa uusia lämmitysjärjestelmää.
Töihin voi toki ryhtyä jo nyt, sillä valtiolta voi jo tällä hetkellä saada tukea rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen (tästä lisätietoa hieman alempana).
Ainakin remonttia varten säästäminen kannattaa aloittaa saman tien, sillä energiaremontti omakotitalossa voi maksaa esimerkiksi 10 000–20 000 euroa.
Mitä energiaremontti tarkoittaa ja mitä se voi maksaa?
Energiaremontti tarkoittaa rakennuksen energiatehokkuuden parantamista eli toisin sanoen energiankulutuksen vähentämistä.
Se voi tarkoittaa myös uusiutumattoman energianlähteen muuttamista uusiutuvaksi.
Pientaloissa energiaremontti voi siis tarkoittaa käytännössä esimerkiksi:
- Yläpohjan lisäeristämistä
- Ikkunoiden ja ovien uusimista
- Ilmalämpöpumpun asentamista suoraa sähkölämmitystä korvaamaan
- Öljylämmityksestä luopumista
Energiaremontin hinta (esimerkkejä)
Energiaremontin hinta vaihtelee paljon kohteesta, remontin tekijästä ja remontin yhteydessä asennettavista laitteista sekä materiaaleista riippuen.
Yläpohjan lisälämmöneristäminen voi maksaa alle 100-neliöisessä omakotitalossa esimerkiksi noin 2500 euroa.
Ikkunoiden ja ovien uusimiselle voi tulla hintaa esimerkiksi noin 10 000 euroa.
Ilmalämpöpumpun voi saada asennettuna jo hieman yli 1000 eurolla.
Öljylämmityksen korvaavia lämmitysjärjestelmiä ovat ainakin:
- Maalämpöpumppu (järjestelmän hankintahinta voi olla 12 000–25 000 euroa)
- Ilma-vesilämpöpumppu (investointikustannus alkaen noin 10 000 euroa)
- Kaukolämpö (ei mahdollista kaikkialla ja liittymishinta kaivuutöineen 6820 euroa, lähde: helen.fi)
- Puupohjaiset lämmitysmuodot, kuten pellettikattila (jonka hankintahinta alkaen noin 10 000 euroa)
Mistä tukea energiaremonttiin?
Pientalon energiaremontin teettämiseen voi saada erilaisia tukia.
Jos luovut öljylämmityksestä, voit hakea jotain näistä kolmesta:
- Pirkanmaan ELY-keskuksen myöntämää avustusta 2500–4000 euroa
- Verohallinnolta korotettua kotitalousvähennystä investoinnin työn osuudesta (60 prosenttia työn osuudesta, enimmäismäärä 3500 euroa/henkilö) HUOM! EI KOSKE SIJOITUSASUNTOA
- ARA:n energia- ja korjausavustusta (korkeintaan 50 prosenttia avustettavaksi huomioitavista kustannuksista, max. 4000–6000 euroa/asunto)
Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus ARA voi myöntää henkilöasiakkaille energia-avustusta myös muihin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin.
ARA suosittelee, että laskelmat energialuokan paranemisesta remontin avulla tekee pätevöitynyt energiatodistusten laatija. Heidät löydät ARA:n energiatodistusrekisteristä.
Avustettavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi:
- Aurinkoenergiajärjestelmän lisäys vesikatolle kattoremontin yhteydessä
- Ikkunoiden aurinkosuojaus esimerkiksi kaihtimilla tai markiiseilla
- Lisälämmöneristys alapohjan uusimisen yhteydessä
- Sokkelin lisäeristys
- Energiatodistuksen laatimisesta aiheutuneet kustannukset
- Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen
- Tulisijan vaihtaminen varaavaan tulisijaan
Yhteenveto
Euroopan komission tavoitteet päästöjen vähentämisestä koskettavat myös suomalaisia talonomistajia (ja näin ollen myös asuntosijoittajia).
Rakennusten rooli on merkittävä, koska niissä kuluu 40 prosenttia energiasta, ja niissä aiheutuu 36 prosenttia EU:n energiaperäisistä kasvihuonepäästöistä.
Jos tavoitteet toteutuvat sellaisina kuin ne keväällä 2022 tunnetaan, ei-energiatehokkaan rakennuksen omistajan pitänee lähivuosina teettää energiaremontti, minkä hinta voi olla mitä vain noin tuhannesta jopa pariinkymmeneen tuhanteen euroon.
Energiaremontissa voi säästää tekemällä itse mahdollisimman paljon sekä kilpailuttamalla sekä materiaalit että remonttifirmat.
Omassa käytössä olevaa kesämökkiä tai omakotitaloa remontoidessa kannattaa hyödyntää kotitalousvähennystä (mitä voi saada korotettuna, jos kyse on öljylämmityksestä luopumisesta).
Käytettävissä olevien lähteiden perusteella myös asuntosijoittaja voi saada rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen avustusta valtiolta.
Avustuksista ja tuista huolimatta kyseessä voi olla merkittävä investointi.
Rahoituksen järjestäminen tullee olemaan haasteellista lukuisille talonomistajille.
Toki talonomistaja hyötyy monin tavoin rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta – myös taloudellisesti.
Energiankulutuksen pieneneminen näkyy asuinkustannuksissa nopeasti, samoin siirtyminen aiempaa edullisempaan lämmitysmuotoon.
Kirjoittaja on Marja Simonen Kultainto-blogista. Kultainto-blogissa pohditaan tapoja kohtuulliseen kulutukseen kestävän kehityksen periaatteiden kautta.
