Venäjän energiajätti Gazprom kertoi perjantai-iltana, ettei se aio avata huollossa ollutta Nord Stream 1 -putkea Euroopan kaasukuljetuksille. Ilmoitus nosti kaasun tukkuhintaa jyrkästi Britanniassa ja manner-Euroopassa.
Aiemmin Venäjä on väittänyt, kaasun toimituskatkosten johtuvan huolloista, mutta nyt on toinen ääni kellossa. Nyt Kreml sanoo suoraan, että kaasun toimitukset ovat jäissä Venäjälle asetettujen pakotteiden vuoksi.
Kremlin tiedottajan Dmitri Peskov väitti puheessaan, että länsi on kollektiivisesti syypää energiakriisiin.
Kaasutoimitusten lakkaaminen vaikuttaa sähkönhintoihin niin Keski-Euroopassa, ja sen arvioidaan vaikuttavan myös Suomen ja muiden pohjoismaiden sähkön hintaan.
Saksa ja muut Euroopan maat ovat jo aiemmin alkaneet varautua tulevaan talveen kaasuvarastojaan lisäämällä. Esimerkiksi Saksa on täyttänyt kaasuvarastojaan noin 86-prosenttisesti ja EU:n mukaan sen pitäisi riittää ainakin alkutalven yli.
Suomessa talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa eduskunnalle esitettäväksi valtuuden myöntämistä enintään 10 miljardin euron laina- ja takausohjelmalle. Valtio voisi myöntää Suomessa sähköntuotantoa harjoittaville yhtiöille lainoja tai takauksia niiden sähkön johdannaissopimusten lisääntyneiden vakuusvaatimusten aiheuttaman likviditeettitarpeen kattamiseksi.
”Sähkömarkkinoiden toimivuuden varmistaminen on Suomen talouden ja yhteiskunnan kannalta välttämätöntä. Tilannetta, jossa sähköä ei olisi Suomessa saatavilla, ei voi päästää tapahtumaan. Hallitus turvaa sähkön saatavuutta valtion takaus- ja lainaohjelmalla”, kertoo valtiovarainministeri Annika Saarikko Twitterissä.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori it-yhtiö Innofactorin johtaja Jarno Limnéll arvioi blogissaan, että Kremlin tavoitteena on murtaa länsimainen yhtenäisyys Venäjää vastaan energiapulan, korkeiden energiahintojen sekä taloudellisesti vaikeiden aikojen paineella.
”Venäjän energia-ase on henkisesti väkevämpi kuin yksikään sen sotilaallinen ase”, Limnéll toteaa. Hänen mukaansa Nord Stream -hanke kaikkine käänteineen on Venäjän energia-aseen käytöstä hyvin konkreettinen esimerkki.
Limnéllin mukaan on varauduttava yhteiskunnallisiin levottomuuksiin.
”Euronewsin kyselyn mukaan useissa maissa vähintään puolet tai jopa kolme neljästä on huolissaan energian hintojen vaikutuksesta yhteiskuntarauhaan. Huoli on aiheellinen, ja vaatii poliittista johtajuutta sekä rehellistä viestintää kansalaisille. Valitettava monelta taholta hiljaisuus on kuitenkin korviahuumaavaa.”
Venäjä on jäänyt Ukrainan sodassa pahasti alakynteen ukrainalaisten sitkeän puolustustahdon ja länsimaisen asetuen ansiosta. Venäjällä alkavatkin olla keinot vähissä.
”Länsimaisten arvojen, kansainvälisen sopimusjärjestelmän ja ennen kaikkea ihmisyyden kannalta on kuitenkin huojentavaa, että Venäjä pelasi energiakriisissä juuri viimeisen valttikorttinsa. Se voi tämän jälkeen uhkailla korkeintaan ydinaseella (tai maavoimien epäonnistuttua meri- ja ilmavoimillaan)”, Limnéll totaa.
Limnéllin mielestä Euroopan pitää murtaa kahleensa venäläiseen energiaan.
”Länsimailla ei ole varaa eikä enää edes mitään syytä olla riippuvaisia venäläisestä kaasusta tai öljystä.”
Työelämäprofessorin mukaan “vihreä siirtymä” ei tarjoa pikaratkaisua kriisiin. Länsimaat tarvitsevat nyt kauas kantavia ratkaisuja – yli puoluerajojen ja vaalikausien.
