Vihreän vedyn ja synteettisen polttoaineen tuottaja ja jakelija P2X Solutions rakentaa Järvenpäähän valtatie 4:n välittömään läheisyyteen Helsingin seudun ensimmäisen vedyn tankkausaseman. Asema on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2024.
Energiavirasto kilpailutti vuoden 2022 lopulla tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamiselle, ja myönsi P2X Solutionsin Järvenpään tankkausasemalle 790 000 euron tuen.
P2X Solutionsilla on rakenteilla myös Suomen ensimmäinen vedyn tankkausasema yhtiön Harjavallan vihreän vedyn tuotantolaitoksen yhteyteen. Vety tarvitsee toimivan jakeluinfrastruktuurin tullakseen houkuttelevaksi polttoaineeksi.
”Järvenpään tankkausasema on merkittävä edistysaskel vetykäyttöisen liikenteen käynnistymiselle Suomessa, sillä asema on ensimmäinen laatuaan vilkkaasti liikennöidyllä Helsingin seudulla”, kertoo P2X Solutions Oy:n toimitusjohtaja Herkko Plit.
Plitin mukaan Järvenpään aseman rakentamisen mahdollisti Energiaviraston myöntämä tukiraha. Infrastruktuurin lisäksi julkista tukea tarvitaan myös vetykäyttöisille ajoneuvoille.
Järvenpää on erinomainen sijoituspaikka vedyn tankkausasemalle, joka palvelee erityisesti Etelä-Suomen vilkasta raskasta liikennettä. ”Haluan kiittää Järvenpään kaupunkia hyvästä yhteistyöstä ja ennakkoluulottomasta asenteesta tankkausaseman mahdollistamiseksi”, Plit toteaa.
”Järvenpään kaupungin yksi strateginen tavoite on edistää vähäpäästöistä liikkumista ja rakentamista. Vedyn tankkausaseman tulo kaupunkiin vahvistaa kaupungin ympäristötyötä ja -tavoitteita edistäen samalla vaihtoehtoisia tankkausmuotoja koko metropolialueella. P2X Solutionsin tankkauspalvelun saatavuus Järvenpäästä on yksi askel kohti kaupungin metropolialueen pohjoinen keskus -visiota”, kertoo Järvenpään kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Harri Palviainen.
Polttoaineena vedyn etuja ovat muun muassa lyhyt tankkausaika ja pitkä kantama. Vihreä vety on päästötöntä ja vetypohjaisen autoilun sivutuotteena syntyy ainoastaan puhdasta vettä.
P2X Solutions kiihdyttää vetytalouden kehittymistä rakentamalla Suomeen lähivuosina vetytankkausasemien verkoston.
Vety sopii erityisen hyvin pitkän matkan raskaan liikenteen polttoaineeksi ja lisäksi myös paikallisiin, energiaintensiivisiin kuljetuksiin, kuten trukkien käyttöön. Euroopassa käytössä on jo myös vetykäyttöisiä pakettiautoja, takseja, busseja ja henkilöautoja. Myös P2X Solutionsin asemat toimivat eri painetasoilla, mikä mahdollistaa erityyppisten ajoneuvojen tankkaamisen.
Vedystä puhutaan paljon ennen kaikkea autojen energianlähteenä. Vetytalous on kuitenkin paljon muutakin. Tulevaisuudessa vety voi esimerkiksi auttaa tasaamaan energiantuotannon ja -kulutuksen vaihteluja, ja se mahdollistaa aurinko- ja tuulivoiman lisäämisen energiajärjestelmässä.
Business Finland on tilannut kansallisen vetytiekartan kokoamisen VTT:ltä. Vetytiekartassa tunnistettiin Suomen mahdollisuuksia erityisesti synteettisten polttoaineiden tuotanto, vedyn kustannustehokas ja vähähiilinen tuotanto, vähähiilisen teräksen tuotanto sekä teollisuutemme logistiikkakustannusten alentaminen. Lisäksi erilaiset poikkiteolliset kokonaisvaltaiset energian kiertotalousratkaisut nähtiin vahvuuksiksemme.
Uusiutuvalla sähköllä vetyä voidaan tuottaa täysin päästöttömästi. Wärtsilä Finland, Vaasan Sähkö, EPV Energia ja Vaasan kaupunki solmivat tammikuussa 2021 aiesopimuksen yhteistyöstä, jossa tavoitteena on hyödyntää päästötöntä vetyä energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä.
Neljän toimijan tavoitteena on rakentaa yhdessä niin sanottu Power-to-X-to-Power -järjestelmä Vaasaan. Järjestelmä tuottaa uusiutuvasta energiasta vetyä, joka varastoidaan ja myös jatkojalostetaan.
Varastoitua vetyä voidaan hyödyntää sekä energiantuotannossa että liikenteessä. Uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä käytetään raakamateriaalina erottamaan elektrolyysin avulla vedestä vety, josta tuotetaan jälleen sähköä.
Enimmäkseen järjetöntä ja monta keskeistä asiavirhettä.
Vedyn tankkaus ei ole nopeaa, koska säiliöt pitää paineistaa. Suunnilleen samaa vauhtia kuin pikalataus.
Kaikki maailmalla tehdyt vertailut ja pilotit joissa on verrattu vetyä vs akkusähköä raskaassa tieliikenteessä, ovat päätyneet tulokseen että akkusähkö on kustannuksiltaa huomattavasti edullisempaa.
Sähkön varastona vedyn hyötysuhde on noin 50%, eli puolet menee harakoille.
Maailmalla vetyautoja eniten rakentaneen Toyotan hankkeiden kokonaisarvio japanilaisen tutkimuslaitoksen mukaan on ”täydellinen epäonnistuminen” (complete failure).
Vedyn kuljettaminen on tehotonta, vety kannattaa aina käyttää lähellä tuotantopaikkaa ja siirto lyhyillä putkilla.
Järjetöntä verovarojen tuhlausta tukea vetytankkausasemia autoille joita ei koskaan tule. EU:n vaatimus vetyademista tulisi kumota välittömästi jotta niukat resurssit saadaan järkevään käyttöön.
Vedyllä on lukuisia tarpeellisia käyttökohteita. 99% vedystä tehdään maakaasusta ja tämän fossiilisen vedyn korvaamisella on kiire. Vedyn pakkosyöttö käyttökohteisiin jotka toteutuvat ainoastaan verorahoilla on moninkertaista tuhlausta.