Maaliskuun työllisyysluvut ovat kaksijakoisia. Myönteistä oli työvoiman kasvu, joka tukee työllisyyttä. Samalla työttömyyden huolestuttava nousu kuitenkin jatkuu.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2025 maaliskuussa 13 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli puolestaan vuoden 2025 maaliskuussa 31 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna.
20–64-vuotiaiden kausitasoittamaton työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli maaliskuussa 75,6 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 76,1 prosenttia.
Työttömyysasteen trendi jatkoi nousuaan ja päätyi peräti 9,3 prosenttiin. Yhtä korkealla oltiin viimeksi tammikuussa 2016.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi tuoreita työttömyyslukuja.
”Työttömyyslukemat ovat murheellisia”, hän toteaa. Tosin pilven reunalla on jonkinmoinen hopeinen reunus.
”Täytyy silti korostaa, että työttömyys reagoi suhdannekäänteisiin viiveellä. Viime kuukausina on nähty orastavaa elpymistä kokonaistuotannon osalta. Jos mennään oppikirjan mukaan, niin työttömyyden pitäisi pikkuhiljaa kääntyä laskuun”, arvioi Appelqvist.
Myös pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui. Yli vuoden työttömänä olleita oli maaliskuussa kuntien työvoimapalveluissa 115 000 eli noin 24 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
”Pitkäaikaistyöttömyydessä on nähty yhtäjaksoista nousua yli kaksi vuotta. Pitkän nousun seurauksena pitkäaikaistyöttömyys ylitti maaliskuussa ensimmäistä kertaa jopa sen tason, johon päädyttiin pahimmillaan koronakriisin seurauksena”, sanoo Appelqvist.
Pääekonomistin mukaan tarvittaisiin huomattavan vahvaa talouskasvua, jotta näin korkealle karannut pitkäaikaistyöttömyys sulaisi nopeasti pois.
Työllisyyskehityksen osalta tilanne ei onneksi ollut yhtä synkkä. Vaikka lukema on yhä pakkasella, voi sitä pitää kohtalaisena. Pienehköä laskua selittää tosin osaltaan heikko vertailutaso viime vuodelta, Appelqvist toteaa.
”Huikeasta työllisyyslukemasta ei ole kyse, mutta huonompaakin olisi voinut tulla. Näyttää siltä, että talouden elpyminen riittäisi jo nostamaan työllisyyttä paikoin, vaikka samalla kärsitään yhä työttömyydestä. Ristiriitaiselta vaikuttavan tilanteen taustalla on työvoiman hyvä kehitys, jota on tukenut muun muassa työperäinen maahanmuutto.”
Suhdanteen elpyminen on varovaisesti kuitenkin tarttumassa yksityisen sektorin työllisyyteen.
”Ilman kansainvälisen talouden poikkeuksellista epävarmuutta uskaltaisi nyt jo ennustaa kohtalaisen suurella varmuudella pahimman olevan takana. Valitettavasti näissä olosuhteissa ei takuita voi antaa, koska maailmantalouden heikkenemisen riski on ilmeinen. Edelleen perusoletus on silti varovaisen myönteinen”, Appelqvist ennustaa varovaisen toiveikkaasti.
Karmeaa katsottavaa työttömyyden kasvu. Konkursseja 30-40 joka päivä. Suomen epäonni on että meillä vasemmistovetoisia hallituksia Kok, Sdp ja Kesk jo yli 50v peräkkäin, tänä aikan virkahenkilöiden määrä jo yli 1 000 000 inhouse yhtiöineen, sekä em mainittujen puolueiden yrittävihamielisyys. Kokoomus yrittäjävihassaan nosti ensimmäiseksi Alv, jota seurasi kasvava konkurssi aalto. Länsimaissa talous kasvaa yritysten avulla, mm Virossa. Suomessa eletään vasemmiston Kok, Sdp ja Kesk yhä cccp aikaa.
Nyt tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa jotta saamme kortistoon täydet puolimiljoonaa työtöntä.