Jättipankki Citigroupin toimitusjohtaja Jane Fraserin mukaan maailmantalous ja markkinat ovat murroksessa, jossa vanhat oletukset ja toimintamallit joutuvat uudelleenarvioinnin kohteeksi.
Blogikirjoituksesaan Fraser väittää, että olemme siirtymässä globalisaation uuteen vaiheeseen, jota ei enää määrittele yhteistyö vaan strateginen oman edun tavoittelu.
”Tässä on kyse resilienssistä, riskistä ja globaalien strategioiden uudelleenvirittämisestä dynaamisemmassa maailmassa”, Fraser tiivistää nykytilanteen. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Fraserin mukaan markkinoilta ei tällä hetkellä löydy selkeyttä, mutta merkkejä muutoksesta on kaikkialla.
”Jos etsit markkinoilta selkeyttä, saatat pettyä. Mutta jos etsit signaaleja, niitä on kaikkialla.”
Hän nostaa esiin muun muassa korkojen nousun, dollarin heikkenemisen perinteisestä turvasatama-roolistaan sekä pääomien liikkeet uusiin kohteisiin kuten Japaniin, Intiaan ja osiin Eurooppaa.
Tullit ovat hiekkaa rattaissa
Sijoittajat eivät enää hinnoittele vain lyhyen aikavälin riskejä, vaan arvioivat uudelleen pitkään vallinneiden oletusten uskottavuutta.
Talouden hidastumisen merkit näkyvät jo käytännössä. Fraser kertoo asiakkaiden raportoivan tilauskannan pysähtymisestä ja satamien volyymien laskusta Shanghaissa, Shenzhenissä ja Los Angelesissa.
”Tullit toimivat kuin hiekka kasvun rattaissa, lisäten kitkaa ajan myötä”, hän kuvaa.
Vaikka inflaation hidastuminen ja väliaikainen tullisopu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä ovat tuoneet hetkellistä helpotusta, epävarmuus varjostaa edelleen yritysten päätöksentekoa: investointeja ja rekrytointeja lykätään, ja yritykset valmistautuvat kysyntäshokkeihin sekä toimitusketjujen epävarmuuteen.
Yritysten reagointi näkyy tuotannon siirtoina ja toimitusketjujen uudelleenjärjestelyinä.
”Toimitusjohtajat kertovat meille, että 10 prosentin tulli on vielä siedettävä, mutta 25 prosenttia muuttaa laskelmat täysin.”
Fraser mainitsee esimerkkeinä lääkeyhtiöt, jotka siirtävät tuotantoa Yhdysvaltoihin, sekä autonosavalmistajat, jotka harkitsevat tuotantolaitosten rakentamista uusiin sijainteihin. Lentoyhtiöt taas muuttavat aikataulujaan ja nopeuttavat konehankintoja erityisesti Yhdysvaltoihin suuntautuvilla reiteillä.
Fraserin mukaan nämä muutokset ovat vasta alkua, ja vaikka tullit helpottaisivat. Luottamuksen, toimitusketjujen ja suunnittelusyklien häiriöt eivät poistu nopeasti.
Samalla muut maat tarkastelevat omia strategioitaan, mikä voi johtaa moninapaisempaan kaupan ja pääoman järjestelmään.
”Se luo monimutkaisuutta – ja mahdollisuuksia”, Fraser toteaa.
Tulevaisuuden ennustaminen on Fraserin mukaan vaikeaa, kun kovan ja pehmeän datan välinen kuilu on poikkeuksellisen suuri. Jos nykyiset vastatuulet jatkuvat, globaali kasvu voi hidastua jopa prosenttiyksiköllä ja Yhdysvaltain inflaatio pysyä Fedin tavoitetta korkeammalla.
Korkomarkkinoilla levotonta
Muutoksen tuulista on saatu jo ensimakua.
Luottoluokittaja Moody’s Ratings aiheutti markkinoilla voimakkaan reaktion viime viikolla, kun se laski Yhdysvaltojen pitkään hallussa pitämän korkeimman mahdollisen luottoluokituksen Aaa:sta Aa1:een.
Moody’sin perjantaina tekemä päätös perustuu Yhdysvaltojen paisuvaan, jo 36 biljoonan dollarin valtionvelkaan, jatkuviin budjettialijäämiin sekä kasvaviin velanhoitokustannuksiin.
Korkomarkkinat reagoivat välittömästi.
Pitkäaikaisten Yhdysvaltain valtionlainojen korot nousivat, ja 30 vuoden korko käväisi psykologisesti tärkeällä viiden prosentin tasolla, mikä on korkein taso sitten vuoden 2023. Myös 10 vuoden korko nousi.
Korkojen nousu kertoo sijoittajien kasvavasta korkeamman tuoton vaatimuksesta pahenevien talousriskien kompensoimiseksi. Korkojen nousu tarkoittaa Yhdysvaltain hallitukselle kalliimpaa velanottoa, mikä herättää huolta tulevista liittovaltion menoista ja talouskasvun näkymistä.
Luottoluokituksen lasku nostaa jälleen esiin huolia Yhdysvaltojen julkisen talouden kestävyydestä, etenkin kun poliitikot keskustelevat uusista veronalennuksista ja menolisäyksistä, jotka voisivat kasvattaa alijäämää entisestään.
