Menestyvillä yrityksillä on usein niin sanottu vallihauta eli kestävä kilpailuetu. Kestävä kilpailuetu tarkoittaa sellaista etua, joka säilyy yrityksellä pitkään eikä katoa nopeasti kilpailijoiden toimiessa markkinoilla.
Ydinajatus on, että yrityksellä on käytössään resursseja, osaamista tai toimintatapoja, jotka ovat sekä arvokkaita että harvinaisia, vaikeasti kopioitavissa ja joita kilpailijat eivät pysty helposti korvaamaan omilla ratkaisuillaan.
Tällaiset edut voivat liittyä esimerkiksi yrityksen teknologiaan, brändiin, osaamiseen, yrityskulttuuriin tai muihin ainutlaatuisiin tekijöihin, jotka mahdollistavat paremman suorituskyvyn verrattuna kilpailijoihin.
Kestävä kilpailuetu ei perustu hetkellisiin innovaatioihin tai helposti jäljiteltäviin toimintamalleihin, vaan vaatii jatkuvaa kehittämistä, markkinaympäristön muutoksiin reagoimista ja kykyä uudistaa omia vahvuuksia. Yrityksen on tunnistettava omat vahvuutensa ja kehitettävä niitä niin, että kilpailijat eivät pysty niitä jäljittelemään tai korvaamaan.
Kestävän kilpailuedun taustalla vaikuttaa usein niin sanottu resurssipohjainen näkemys, jossa korostetaan yrityksen omien, uniikkien resurssien ja kyvykkyyksien merkitystä. Lisäksi dynaamisten kyvykkyyksien teoria painottaa yrityksen kykyä uudistua ja sopeutua jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin, mikä on erityisen tärkeää nopeasti muuttuvilla toimialoilla.
Kestävän kilpailuedun saavuttaminen ei tarkoita, että etu olisi ikuinen. Markkinat ja kilpailu muuttuvat, joten yrityksen on jatkuvasti arvioitava ja päivitettävä omia kilpailuetunsa lähteitä, jotta etumatka säilyy.
Yritys, joka kykenee jatkuvasti tunnistamaan ja hyödyntämään tällaisia vaikeasti kopioitavia kilpailuedun lähteitä, voi varmistaa paremmat tuotot ja vahvemman markkina-aseman pitkällä aikavälillä
Entäpä jos yrityksellä ei ole vallihautaa, voiko pätevä toimitusjohtaja yhdessä muiden ansiokkaiden johtoryhmän jäsenten sekä hallituksen tukemana luoda yritykseen kilpailuedun ja menestyksen.
Seligson-rahastoyhtiön kokenut salkunhoitaja Anders Oldenburg on epäileväinen.
Blogissaan hän arvioi, että jos johto ei pysty luomaan pysyvää kilpailuetua toimialalla, on tilanne toivoton – johdon erinomaisuudesta huolimatta.
Lisäksi erinomaiset johtajat näkevät kyllä hyvien ja huonojen yhtiöiden erot, eivätkä hakeudu huonoimpiin yhtiöihin, Oldenburg arvioi.
Aina löytyy kuitenkin poikkeuksia säännöstä. Salkunhoitajan mukaan Apple on tällainen yhtiö.
Steve Jobsin saatua potkut, Apple menetti asemiaan Microsoftille ja ajautui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin jättimäisellä tappiolla.
Myöhemmin Jobs astui jälleen ruoriin ja loi yhtiölle menestystuotteet, joista varsinkin iPhone on ollut suunnaton menestys.
Oldenburg kuitenkin haluaa muistuttaa, että Jobs tunsi yhtiön kuin omat taskunsa, koska oli sen perustanut.
”Ja yhtiön brändi oli vielä melko vahva, kehnosta vuosikymmenestä huolimatta. Joten Jobs loi tavallaan aivan uuden yhtiön vanhan Applen sisältä, hyödyntäen sen melko suurta nettokassaa uusien tuotteiden kehittämiseen. En usko, että kukaan muu olisi pystynyt samaan.”
Oldenburgin mielestä yrityksen johto ja johtamiskulttuuri ovat sijoittajan tärkein sijoituskriteeri.
”Kun usein kerron pitäväni yhtiön johtoa tärkeimpänä sijoituskriteerinä, en suinkaan tarkoita vain toimitusjohtajia, vaan koko ketjua pääomistajista hallituksen kautta toimitusjohtajin ja heidän alaisiinsa. Siis yhtiön johtamiskulttuuria.”
Ennen kaikkea Oldenburg haluaa etsiä merkkejä yrityksen pitkään jatkuneista kilpailueduista.
”Niitä voi aika harvoin möhliä, varsinkaan jos yhtiön kulttuuriin kuuluu sisäisten rekrytointien preferenssi kaikilla tasoilla”, hän toteaa.
