EU:n kauppakomissaari Maroš Šefčovičin mukaan näin korkea tullitaso tekisi eurooppalaisesta viennistä Yhdysvaltoihin lähes mahdotonta.
“30-prosenttinen tai sitä suurempi tullitaso on käytännössä sama kuin kaupan kieltäminen”, Šefčovič toteaa. Hänen mukaansa se tarkoittaisi, että nykyinen runsas tavaroiden ja palveluiden liikkuminen maiden välillä tyrehtyisi lähes kokonaan.
EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa on jättimäistä. Eurooppa-neuvoston mukaan EU:n ja Yhdysvaltojen välinen tavara- ja palvelukauppa oli viime vuonna arvoltaan 1,68 biljoonaa euroa. Yhdessä talousalueet muodostavat lähes 30 prosenttia maailman tavara- ja palvelukaupasta.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti heinäkuun alussa, että uudet 30 prosentin tullit EU:sta ja Meksikosta tuotaville tuotteille otetaan käyttöön elokuun alusta, mikäli neuvottelut laajemmasta kauppasopimuksesta eivät tuota tulosta. Tämä on jatkoa jo aiemmin voimaan tulleille 10 prosentin perus- ja eräiden sektoreiden korotetuille tullitasoille, joista etenkin auto- ja metalliteollisuus ovat kärsineet.
EU on pyrkinyt välttämään välittömiä vastatoimia, mutta komissio on kuitenkin valmistellut jo listan vastatulleista, joiden merkittävin kohderyhmä ovat yhdysvaltalaiset teollisuustuotteet, kuten lentokoneet, koneet, autot ja lääketeollisuuden tuotteet.
Ranskan, Saksan ja Hollannin kaltaiset suuret vientimaat ovat huomattavan riippuvaisia Atlantin takaisesta kaupasta, etenkin auto- ja lentokoneteollisuudessa. Esimerkiksi Irlannin ilmailualan Amerikan-vienti on merkittävää, ja autot ovat Saksan osaamisen ja työllisyyden kannalta keskeinen sektori.
Uhkana on, että kauppasota johtaa nopeasti kielteisiin vaikutuksiin sekä Euroopan että Yhdysvaltojen talouksissa.
Goldman Sachsin arvion mukaan 30 prosentin tullit voisivat leikata euroalueen bruttokansantuotetta jopa 1,2 prosenttia vuoteen 2026 mennessä, ja vaikutukset tuntuisivat etenkin teollisuudessa ja investoinneissa.
Euroopan yritykset ennakoivat jo nyt mahdollisia hintoihin kohdistuvia nousupaineita sekä toimitusketjujen häiriöitä. Tuontitullit nostaisivat monien eurooppalaisten tuotteiden Yhdysvaltain-markkinahintaa yli siedettävän rajan, jolloin niiden vienti käytännössä loppuisi.
Sekä EU että Yhdysvallat ovat ilmoittaneet jatkavansa neuvotteluyhteyttä viimeiseen asti.
EU:n tavoite on yhä pysyvä, laaja-alainen kauppasopimus, joka takaisi teollisuustuotteille nollatullit. Nykyisen tilanteen jatkuessa todennäköisenä on kuitenkin paitsi suoran kaupan romahtaminen myös laajempi epävarmuus kansainvälisillä markkinoilla.
Euroopassa keskustelu käy kiivaana myös siitä, miten mahdollinen kauppasota vaikuttaisi kasvuennusteisiin, inflaatioon ja työllisyyteen. Jo nyt nähdään, että kasvuun liittyvä optimismi on vaihtumassa huoleen talouden vaimenemisesta ja teollisuuden investointien siirtymisestä muihin maihin.
Atlantin ylittävän kaupankäynnin lamaantuminen iskee lujimmin juuri niihin maihin ja sektoreihin, jotka ovat kaikkein integroituneimpia Yhdysvaltojen markkinoille.
Yhdysvaltojen uhkaus asettaa 30 prosentin tuontitullit eurooppalaisille tuotteille olisi voimakas isku Suomen taloudelle, erityisesti viennille. USA on noussut viime vuosina Suomen kolmanneksi tärkeimmäksi vientimaaksi ja Euroopan ulkopuolella selvästi suurimmaksi.
Vienti Yhdysvaltoihin muodostaa huomattavan osuuden Suomen BKT:sta, ja tärkeimpiä vientituotteita ovat esimerkiksi laiva- ja konepajateollisuuden tuotteet, lääkkeet, kemikaalit sekä paperi ja teknologiateollisuuden tuotteet.
Jos 30 prosentin tullit toteutuisivat, niiden vaikutus olisi erityisen kova niille suomalaisille aloille, joiden kilpailuetu perustuu hinnan lisäksi laatuun ja toimitusvarmuuteen.
Korkea tullitaso nostaisi suomalaisten tuotteiden hinnan Yhdysvaltojen markkinoilla niin korkeaksi, että niiden vienti tyrehtyisi lähes kokonaan. Tämä koskisi erityisesti koneita, laitteita, lääkkeitä ja metsäteollisuuden tuotteita. Yritykset joutuisivat etsimään kiireellä uusia vientimarkkinoita ja järjestelemään tuotantoketjujaan uudelleen, mikä lisäisi epävarmuutta ja investointien lykkääntymistä.
Suomen Pankin ja Etlan laskelmien mukaan 30 prosentin tullit laskisivat Suomen bruttokansantuotetta arviolta 0,5–1,6 prosenttia seuraavan vuoden aikana, ja vienti Yhdysvaltoihin supistuisi jopa 95 prosenttia nykytasosta pahimmassa tapauksessa.
Monien suomalaisyritysten rooli kansainvälisissä toimitusketjuissa tarkoittaa sitä, että myös epäsuorat vaikutukset olisivat merkittäviä – vientivaikeudet esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa tai Alankomaissa vaikuttaisivat suoraan suomalaisiin alihankkijoihin ja palveluntuottajiin.
Nuo tullit pahimmassa tapauksessa ajavat ainakin osan maailmasta pahaan taantumaan.
Toivottavasti 1930- luvun hölmöily ei toistu. Finanssikriisin aikoina FEDn Bernanke teki juuri oikean ratkaisun kun turvasi likviditeetin riittävyyden.
Jos tämä kauppasota pääsee tarpeeksi pahaksi, niin voi syntyä laskevan kysynnän ja investointien vähenemisen kierre.
Mitenkään poissuljettua ei myöskään ole tuotantokapasiteetin leikkaukset. Kyseisestä ilmiöstä surullisen tuttu esimerkki on metsäteollisuus.
Lisäksi jo pidemmän aikaa käytännössä ”normina” oleva
JOT-toimintatapa teollisuudessa ”normaaliaikoina” (=vapaakaupan ollessa normi) saattaa jopa pahentaa kriisiä ja levittää sitä globaalisti.
Toivottavasti protektionismi ja tieteen vastaisuus eivät saa muualla maailmassa kannatusta.
Toivottavasti 30-luvun lama ja 20-luvun Saksan hyperinflaatio toistuisi, olisi hyvä opetus nykypäättäjille ja varsinkin Trumpille.
Rahan painaminen ja lainanotto varmastikin taas kiihtyy ympäri pallon koska se on mahdollistettu ilman mitään konkreettista vakuutta tai takausta.
Se lama päättyi maailmansotaan…
Suursotaa kohden tässä ollaan oltu menossa on vain ajan kysymys milloin USA ja Kiina kaksi maailman suurinta taloutta ottaa yhteen sotilaallisesti se vetää mukanaan useita maita niin aasiassa kuin euroopassakin ja on sanottu että siitä tulee kaikkien sotien äiti ja maailman kaikkien aikojen kallein sota.