Suomessa vaurastumisen välineet ovat vajaakäytöllä, Heinonen väittää LähiTapiolan puolivuotiskatsauksessa.
Maaliskuussa julkaistun Tilastokeskuksen varallisuusselvityksen mukaan valtaosa suomalaisista köyhtyi vuosina 2019–2023. Vuonna 2023 vähävaraisin 40 prosenttia suomalaisista omisti vain 6 000 euroa nettovarallisuutta kotitaloutta kohden.
Tätä taustaa vasten Heinonen ihmettelee maan hallituksen vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen liittyvää päätöstä.
”Tähän nähden esimerkiksi hallituksen päätös poistaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki, joka kannusti myös pieni- ja keskituloisia säästämään ja joka hyödytti parhaimmillaan yli 700 000 suomalaista, oli lyhytnäköinen. Suomalaisilta ei pitäisi karsia vaurastumisen välineitä, vaan kannustaa heitä käyttämään niitä.”
Pienempiin riskeihin ja moniin elämänmuutoksiin on helpompi varautua säästämällä ja sijoittamalla kuin vakuuttamalla, Heinonen toteaa.
Hajauttaminen on keskeinen osa sijoittamista ja vaurastumista. Suomalaisten kotitalouksien köyhtymistä selittää etenkin asuntojen hintakehitys. Noin 60 prosenttia suomalaisten varallisuudesta on asuntoja ja kiinteistöjä. Myös valtaosa suomalaisten omistamista pörssiosakkeista on suomalaisten yritysten osakkeita.
”Kotitalouksien varallisuuden tuotto on siis pitkälti sidottu Suomen talouden kehitykseen, jonka raameissa myös eläkejärjestelmämme toimii. Munia on paljon yhdessä korissa”, Heinonen päättelee.
Heinosen mukaan selvä kehityskohde olisikin laajentaa nykyistä osakesäästötiliä sijoitustiliksi ja mahdollistaa sen kautta sijoittaminen rahastoihin, joissa varallisuutta on helppo hajauttaa ja tasata näin riskiä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps) kertookin olevansa laventamaan osakesäästötilin Ruotsin mallin kaltaiseksi sijoitussäästötiliksi, jossa myös rahastosijoittaminen sallittaisiin. Osakesäästötilin sijoitustuotteiden laajentaminen oli esillä jo puoliväliriihessä, mutta se jäi lopulta pois.
Vaurastumista voidaan pääjohtajan mukaan edistää myös työpaikoilla, joissa suosiotaan kasvattavat henkilöstörahastot.
”Yhtiöissä, jotka ovat ottaneet henkilöstörahaston käyttöön, ovat ne tavallisille työssäkäyville suomalaisille helppo tapa sijoittaa osa palkkioistaan pitkäjänteisesti – ja samalla työnantajille erinomainen keino sitouttaa henkilöstöään.”
Varallisuuden kasvu edellyttää myös talouskasvua.
Heinonen on huolissaan siitä, että ”työn tuottavuudessa railo” Suomen ja verrokkimaidemme välillä on paisunut suureksi finanssikriisin jälkeen. Tästä syystä ostovoimakorjattu ja asukasta kohden laskettu bruttokansantuotteemme ei ole vieläkään saavuttanut loppuvuoden 2007 huippua.
”Onneksi pinnan alla kuplii myös positiivisia merkkejä. Suomeen on syntynyt 2010-luvulla ja sen jälkeen paljon uusia innovatiivisia yrityksiä, jotka skaalaavat nyt toimintaansa ja rekrytoivat lisää osaajia. Edulliseen ja ympäristöystävälliseen sähköntuotantoon nojaava vihreä siirtymä tarjoaa sekin kasvun eväitä monella puolin Suomea”, Heinonen toteaa.
