UPM ja Metsä Board alittivat analyytikoiden ennusteet, kun taas Stora Enson tulos oli aavistuksen odotuksia parempi. Yhtiöt kokevat nyt vastatuulta monelta eri suunnalta.
Markkinatilanne metsäteollisuuden toimialoilla on pääosin haastava, koska heikko kuluttajaluottamus Euroopassa on painanut lopputuotteiden kysyntää. Tämä on johtanut siihen, että yhtiöiden myymien tuotteiden hinnat ovat pääosin alhaisella tasolla.
Dollarin heikentyminen suhteessa euroon on heikentänyt erityisesti Eurooppa-vetoisten yhtiöiden kustannuskilpailukykyä. Lisäksi pitkään korkealla pysynyt puun hinta rasittaa kannattavuutta erityisesti yhtiöiden Suomen ja Ruotsin tehtailla.
Sellu tärkeä ajuri yhtiöille
Suomalaiset metsäyhtiöt elävät edelleen sellusta. Vaikka yhtiöt ovat pyrkineet laajentamaan tuoteportfolioitaan viime vuosikymmenten aikana, sellu on kaikilla kolmella yhtiöllä edelleen merkittävä tuloksentekijä.
Sellun globaalit varastotasot ovat nousseet erityisesti lyhytkuitusellun osalta vuoden 2025 aikana, mikä on rajoittanut sellun kysyntää. Varastotasojen muutokset ovat hyvä indikaattori myös sellun hinnan kehitykselle.
Sellun hinta on laskenut merkittävästi erityisesti Kiinassa verrattuna huippuvuoden 2022 tasoihin. Vuoteen 2022 verrattuna lyhytkuitusellun hinta on kehittynyt heikommin kuin pitkäkuitusellun. Tämä johtuu siitä, että viime vuosina on rakennettu uutta lyhytkuitusellun kapasiteettia erityisesti Etelä-Amerikkaan. Esimerkkinä tästä on UPM:n Paso de los Toros -sellutehdas Uruguayssa, joka aloitti toimitukset keväällä 2023. Yhtiön voidaan sanoa olevan metsäyhtiöistä riippuvaisin lyhytkuitusellusta.
Hinnoilla on merkittävä vaikutus yhtiöiden kannattavuuteen. Esimerkiksi UPM kertoo vuosikertomuksessaan, että 50 dollarin muutos sellun tonnihinnassa vaikuttaa yhtiön liikevoittoon noin 170 miljoonaa euroa.
Stora Enso on linjannut strategiassaan, että se ei aio rakentaa uusia itsenäisiä sellutehtaita vaan keskittyy jatkossa niin sanottuihin integraatteihin eli sellun ja kartongin yhteistuotantoon. Suomessa yhtiö suuntaa Enocellin tehtaan tuotantoa yhä enemmän tukemaan pakkauskartonkien valmistusta Oulun tehtaalla.
Yhtiö arvioi sellun näkymiä viimeisimmässä osavuosikatsauksessaan seuraavasti: ”Sellun markkinakysynnän odotetaan pysyvän heikkona markkinoiden jatkuvan epävarmuuden, hiljaisen sesongin ja kasvaneiden varastotasojen vuoksi. Sellun markkinahintojen odotetaan jatkavan laskuaan tai tasaantuvan kesän ja syksyn aikana, sillä heikko Yhdysvaltain dollari vaikuttaa negatiivisesti.”
Myöskään Metsä Board ei odota näkymissään sellumarkkinoiden piristymistä lähiaikoina. Yhtiö mainitsee, että alhainen kysyntä ja korkeat raaka-ainekustannukset (puu) rajoittavat sellun tuotantoa Euroopassa. Historia on kuitenkin osoittanut, että käänteet sellumarkkinoilla voivat olla nopeita.
Kartongissa ylikapasiteettia
Kartonkituotteiden kysyntään on heijastunut maailmantalouden epävarmuus ja kuluttajien heikko taloustilanne erityisesti Euroopassa.
Lisäksi kartonkimarkkinoilla kärsitään ylikapasiteetista. Esimerkiksi aaltopahvin raaka-aineen, niin sanottujen linerien, markkinoille rakennettiin paljon uutta kapasiteettia korona-aikoina.
Stora Enso ja Metsä Board valmistavat pääasiassa kraftlineriä, jota käytetään aaltopahvipakkauksissa. Kraftlinerien hinnat ovat olleet hienoisessa nousussa tänä vuonna, mutta ne ovat edelleen vuoden 2022 tasoja alempana. Tämä näkyy kannattavuudessa.
Euroopan taivekartonkimarkkinoilla on myös merkkejä ylikapasiteetista. Tilannetta ei helpota se, että Stora Enso käynnisti 750 000 tonnin taivekartonkikoneen Oulussa tämän vuoden alussa.
Taivekartonki on tärkeä kartonkilaatu sekä Stora Ensolle että Metsä Boardille. Taivekartongin hinta on laskenut selvästi parin vuoden takaisesta, mikä vaikuttaa molempien yhtiöiden kannattavuuteen.
Metsä Board arvioi taivekartongin ja kraftlinerien näkymiä seuraavasti: ”Kuluttajien varovainen ostokäyttäytyminen ja ensikuitukartonkien tarjonnan kysyntää nopeampi kasvu erityisesti EMEA-alueella vaikuttavat edelleen kartonkien kysyntään.”
Paperi ei vedä
Paperimarkkinoilla toimii suomalaisista yhtiöistä käytännössä vain UPM. Stora Ensolla on vielä yksi paperitehdas Belgiassa, mutta se on raportointirakenteessa piilotettu yhtiön Packaging Materials -divisioonan alle.
Paperidivisioonan yhtiö lakkautti vuoden 2023 alusta. UPM raportoi toisella neljänneksellä, että paperien hinnat laskivat vuoden takaiseen verrattuna.
Hinnat ovat Euroopassa selvästi alle vuoden 2022 huippusuhdanteen. Yhtiö ilmoitti myös sulkevansa Kaukaan paperikoneen Suomessa. Yhtiö vetosi heikkoon kustannuskilpailukykyyn, mikä todennäköisesti viittaa juuri korkeaan puun hintaan.
Venäjän tuonnin loppuminen on näkynyt erityisesti metsäyhtiöiden Kaakkois-Suomen tehtaiden kannattavuudessa.
Sahasykli vetää edelleen henkeä
Korona-aikoina huipputuloksia tehneet sahat ovat myös varsin heikossa tuloskunnossa. Rakentamisen heikko suhdanne Euroopassa on painanut sahatavaran hinnat alhaisille tasoille, ja korkea tukkipuun hinta nostaa kustannuksia.
Metsäyhtiöistä Stora Enso on eniten sahariippuvainen. Se on yksi Euroopan suurimmista toimijoista ja vahvisti asemiaan toisella neljänneksellä toteutuneella Junnikkala-yritysostolla. Stora Enson sahojen kannattavuus toisella neljänneksellä parani edellisvuoden tasosta, mutta pysyi historiallisesti katsottuna heikkona.
UPM ja Metsä Board eivät erittele sahojen kannattavuuksia. UPM:n mukaan sahatavaran kysyntä oli vaisua vuoden toisella neljänneksellä.
Stora Enso arvioi sahojen näkymiä näin: ”Lomakauden jälkeen puutuotemarkkinoiden kysynnän odotetaan palaavan aiemmille alhaisille tasoille. Hintojen odotetaan pysyvän vakaina.”
Myös Metsä Board odottaa sahatavaran kysynnän laskua kolmannella vuosineljänneksellä.
Dollari ja tullit päänvaivana
Yhdysvaltain dollarin merkittävä heikkeneminen on tuonut vastatuulta yhtiöille tänä vuonna. Dollari on laskenut suhteessa euroon yli kymmenen prosenttia vuoden 2025 alusta lähtien.
Heikko dollari vaikuttaa yhtiöiden kustannuskilpailukykyyn ja kannattavuuteen. Lisäksi se on painanut sellun hintoja Kiinassa. Taivekartongissa paikalliset tuottajat Yhdysvalloissa saavat etulyöntiaseman suomalaisiin yhtiöihin nähden.
Eniten dollaririippuvainen on Metsä Board, jonka taivekartongin toimituksista yli 20 prosenttia suuntautuu Pohjois-Amerikkaan. Dollarin heikkous oli yksi syy yhtiön tappiolliseen tulokseen toisella neljänneksellä.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettamat tullit metsäteollisuuden tuotteiden tuonnille vaikuttavat vain jonkin verran Stora Ensoon ja UPM:ään. Stora Enson liikevaihdosta alle kolme prosenttia tulee Yhdysvaltain markkinoilta. Yritys vie erityisesti sahatavaraa Yhdysvaltoihin.
Ylösajovaiheessa oleva Oulun kartonkitehdas tulee myymään osan taivekartongistaan Pohjois-Amerikkaan, mikä kasvattaa yhtiön toimintaa uudella mantereella jatkossa.
UPM:n liikevaihdosta noin 15 prosenttia tulee Pohjois-Amerikasta. Yhtiötä helpottaa se, että sillä on paikallista tuotantoa Yhdysvalloissa. UPM kuitenkin kertoi toisen neljänneksen raportissaan, että paperien hinnat ovat olleet paineessa osittain tullien vuoksi.
Metsä Boardiin tullit sen sijaan iskevät rajusti, koska se vie merkittävästi taivekartonkia ja kraftlineriä Yhdysvaltoihin. Elokuun alusta lähtien tullit asettuivat 15 prosentin tasolle.
Yhtiö kuvaa tilannetta osavuosikatsauksessaan näin: ”Yhdysvaltojen tuontitullien aiheuttama epävarmuus on vaikuttanut negatiivisesti kartonkiasiakkaiden ostokäyttäytymiseen, ja kartonkituotantoa sopeutettiin kysyntää vastaavaksi aiemmin suunniteltua voimakkaammin kaikilla tehtailla.”
Puun hinta edelleen päänvaiva
Korkealla pysynyt puun hinta näkyy selvästi kaikkien metsäyhtiöiden tuloksentekokyvyssä. Sekä kuitupuun että tukkipuun hinnat ovat historiallisesti katsottuna erittäin korkeita.
Esimerkiksi kuitupuun hinta Suomessa on noussut jopa 60 prosenttia vuoden 2022 tasoista vuoden 2025 toiseen neljännekseen verrattuna. Puuraaka-aine on selvästi suurin yksittäinen kustannuskomponentti yhtiöille.
Parhaiten vaikeasta tilanteesta on selvinnyt Stora Enso, joka omistaa merkittäviä metsäomaisuuksia Ruotsissa, Suomessa (41 prosentin omistusosuus Tornatorissa), Etelä-Amerikassa ja Kiinassa. Yhtiön puuomavaraisuusaste on hieman yli 30 prosenttia.
Myös UPM:llä on metsäomaisuutta Etelä-Amerikassa ja Suomessa, mutta selvästi vähemmän kuin Stora Ensolla. UPM kuvasi puun hintatilannetta Suomessa toisen neljänneksen tuloksessaan ”kestämättömäksi”.
Pahiten tilanteesta on kuitenkin kärsinyt Metsä Board, joka on riippuvainen markkinoilta ostettavasta puusta. Korkea puun hinta rasittaa yhtiön Suomen ja Ruotsin tehtaiden kustannuskilpailukykyä.
Stora Enso on tiedottanut harkitsevansa Ruotsin metsäomaisuuden irrottamista omaksi pörssiyhtiökseen. Asiaan ei saatu lisävalaistusta toisen neljänneksen tuloksen yhteydessä.
Metsäyhtiöt eivät ennusta puun hinnan kehitystä, mutta Stora Enso kertoi toisen neljänneksen tulospuhelussa, että mahdolliset sellutehtaiden ja sahojen seisokit kuluvan vuoden heinä-joulukuun aikana voivat tuoda ainakin tilapäistä helpotusta puun hintaan. Puun hinta laski hieman toisella neljänneksellä, mutta varsinaista trendikäännettä ei ole vielä tapahtunut.
Sektorin arvostus alhainen
Tyypillisesti metsäyhtiöiden tuloskertoimet ovat alhaisia suhdannehuipussa ja korkeita laskusuhdanteessa tulosten ollessa heikkoja.
Yhtiöiden tulospohjainen arvostus on nyt koholla. Sen sijaan tasepohjainen arvostus vaikuttaa edulliselta. Stora Enso ja Metsä Board hinnoitellaan jopa alle tasearvon. Toki yhtiöiden pääoman tuotot ovat varsin vaatimattomia.
UPM hinnoitellaan pörssissä yli tasearvon, mikä johtuu siitä, että yhtiön kannattavuus on edellä mainittuja metsäyhtiöitä parempi. Yhtiöllä on myös vähemmän syklinen tuoteportfolio ja hyvä pitkän aikavälin track record.
UPM on myös onnistunut paremmin lanseeraamaan uusia biopohjaisia tuotteita markkinoille verrattuna Stora Ensoon tai Metsä Boardiin. Tämä heijastuu kertoimiin.
Osinkotuotolla mitattuna UPM on selvästi yhtiöistä edullisin. Mikäli yhtiö pitää osingon ennallaan, nousee osinkotuotto tämänhetkisellä kurssilla yli 6,5 prosentin.
Kirjoittaja ei omista UPM:n, Stora Enson tai Metsä Boardin osakkeita.
