Tekoäly, puhdas energia, kyberturvallisuus, robotisaatio. Sijoitusmaailman teemarahastot lupaavat pääsylipun tulevaisuuden megatrendeihin yhdellä toimeksiannolla.
Lupaus on houkutteleva, ja rahavirrat todistavat sen tehosta. Maailmanlaajuisesti temaattisiin rahastoihin oli sijoitettuna 779 miljardia dollaria vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä, kun viisi vuotta aiemmin summa oli vielä 269 miljardia.
Kasvu kertoo kuitenkin enemmän rahastoyhtiöiden markkinointikyvystä kuin sijoittajien saamista tuotoista.
Tutkimusyhtiö Morningstar on seurannut teemarahastojen menestystä järjestelmällisesti, ja tulokset ovat tylyä luettavaa. Viidentoista vuoden tarkastelujaksolla kesäkuuhun 2024 asti vain yhdeksän prosenttia rahastoista onnistui sekä selviytymään että voittamaan laajan globaalin osakeindeksin.
60 prosenttia rahastoista oli tuona aikana suljettu tai yhdistetty toiseen tuotteeseen.
Lyhyemmälläkin aikavälillä kuva on synkkä. Kolmen vuoden jaksolla kesäkuuhun 2024 päättyen ainoastaan yhdeksän prosenttia yhdysvaltalaisista teemarahastoista päihitti globaalit osakemarkkinat. Pidemmillä tarkastelujaksoilla menestysprosentti asettui 15:n ja 18:n prosentin välille.
Vertailun vuoksi: S&P 500 -indeksi tuotti Morningstarin mukaan keskimäärin 11 prosenttia vuodessa kolmen vuoden jaksolla marraskuuhun 2024, kun teemarahastot tuottivat keskimäärin prosentin vuosittaisen tappion.
Kallis tarina passiivisessa kuoressa
Teema-ETF:ien perusongelma piilee rakenteessa. Perinteinen indeksirahasto seuraa laajaa markkinaindeksiä, kuten S&P 500:aa, ja perii tyypillisesti 0,05–0,20 prosentin vuosittaisen hallinnointipalkkion. Teemarahastot veloittavat yleensä 0,30–0,75 prosenttia, ja aktiivisesti hoidettujen teemarahastojen kulut nousevat keskimäärin yli prosentin tasolle.
Ero kuulostaa pieneltä, mutta vuosikymmenten aikana se nakertaa tuottoa merkittävästi. Morningstarin tutkijat ovat todenneet, että korkeat kulut ovat yksi keskeinen syy teemarahastojen heikkoon pitkän aikavälin menestykseen suhteessa laajoihin markkinaindekseihin.
Rakenteellinen ongelma ulottuu kuluja syvemmälle. Perinteinen indeksirahasto omistaa satoja, joskus tuhansia yhtiöitä ja heijastelee markkinaa sellaisena kuin se on. Teemarahasto puolestaan sisältää tyypillisesti 30–50 osaketta, jotka on valittu rahastoyhtiön oman tulkinnan mukaan tietyn teeman ympärille.
Valinnan tekevät joko kvantitatiiviset seulontamallit tai asiantuntijakomiteat, jotka arvioivat yhtiöiden kytkentää valittuun teemaan. Toisin sanoen teema-ETF ei seuraa markkinaa – se tekee aktiivisia valintoja passiiviseksi esitellyn tuotteen sisällä.
Painotuksetkin vaihtelevat. Osa rahastoista käyttää markkina-arvopainotusta, mutta monet suosivat tasapainotusta tai muunneltuja strategioita. Indeksisijoittamisen ydinajatus, markkinan neutraali seuraaminen, jää taka-alalle.
Hypeä seuraa romahdus
Teemarahastojen lanseeraukset noudattavat selvää suhdannekaavaa. Nousukaudella rahastoyhtiöt tuovat markkinoille kiihtyvällä tahdilla uusia tuotteita, jotka vastaavat kulloinkin kuumimpiin trendeihin. Vuonna 2021 lanseerattiin maailmanlaajuisesti 589 uutta teemarahastoa, ennätysmäärä.
Koronapandemian jälkeinen nousukausi tarjosi teemarahastoille otollisen maaperän. Matalat korot ja digitalisaation kiihtyminen nostivat erityisesti teknologiapainotteisten teemarahastojen arvoja. Yhdysvalloissa temaattisten rahastojen hallinnoitavat varat yli kolminkertaistuivat vuoden 2020 alusta vuoden 2021 puoliväliin ja ylsivät 200 miljardiin dollariin.
ARK Investin lippulaivarahasto ARK Innovation ETF on tämän ilmiön tunnetuin esimerkki. Cathie Woodin johtama rahasto tuotti vuonna 2020 yli 152 prosenttia, ja sijoittajat virtasivat sisään valtavina massoina. Sitä seurasi 23 prosentin lasku vuonna 2021 ja lähes 67 prosentin romahdus vuonna 2022. Viiden vuoden vuosituotto on jäänyt negatiiviseksi, noin miinus kymmenen prosenttiin.
Rahaston hallinnoitavat varat kutistuivat huipusta noin kuuteen miljardiin dollariin, ja sijoittajien nettolunastukset ovat olleet viiden vuoden jaksolla yli kuusi miljardia dollaria. Tappiot kohdistuivat erityisen raskaasti niihin sijoittajiin, jotka ostivat rahaston huippuhinnoilla vuosina 2020 ja 2021.
ARK Innovation ei sinänsä ole teemaindeksirahasto vaan aktiivisesti hoidettu ETF, mutta se havainnollistaa samaa ilmiötä, joka vaivaa koko teemarahastojen kenttää. Sijoittajat ostavat tuottoja, jotka ovat jo tapahtuneet.
Sulkemisten aalto paljasti rakenteellisen heikkouden
Vuoden 2022 markkinapudotus iski teemarahastoihin poikkeuksellisen kovaa. Hallinnoitavat varat romahtivat lähes kolmanneksella puolen vuoden aikana. Seuraavina kahtena vuotena pääomavirrat kääntyivät negatiivisiksi: sijoittajat lunastivat yhteensä 17,5 miljardia dollaria yhdysvaltalaisista teemarahastoista.
Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla sulkemiset ohittivat ensimmäistä kertaa vuoden 2008 jälkeen uusien rahastojen lanseeraukset.
Morningstarin historiallinen data osoittaa, että noin 94 prosenttia teemarahastoista selviää ensimmäisen vuotensa, mutta alle 15 prosenttia saavuttaa 15 vuoden iän.
Lyhyt elinkaari estää pitkän aikavälin korkoa korolle -vaikutuksen hyödyntämisen, mikä tekee teemarahastoista erityisen ongelmallisen valinnan pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Tosin vuosi 2025 toi käänteen. Ensimmäisten kolmen neljänneksen aikana lanseerattiin 82 uutta teemarahastoa, kun vastaavana aikana vuotta aiemmin luku oli 36. Yhdysvaltalaiset teemarahastot keräsivät 19 miljardia dollaria nettomerkintöjä. Rahastoyhtiöt näkevät edelleen kysyntää, vaikka pitkän aikavälin tuottotilastot puhuvat toista kieltä.
Sijoittamista vai markkinointia?
Teema-ETF:ien suosio perustuu ymmärrettävään psykologiseen mekanismiin. Sijoittajan on helppo vakuuttua kertomuksesta, jonka mukaan tekoäly mullistaa maailman tai puhdas energia korvaa fossiiliset polttoaineet.
Kertomus saattaa olla oikea, mutta sijoitustuotteen kannalta oleellista on ajoitus, hinnoittelu ja toteutus.
Monet teemat ehtivät hinnoitella kasvuodotukset osakekursseihin jo ennen kuin ensimmäiset teema-ETF:t tulevat markkinoille. Rahastoyhtiöt lanseeraavat tuotteita reaktiivisesti, trendin noustua tarpeeksi näkyväksi herättämään sijoittajien kiinnostuksen. Siinä vaiheessa arvostustasot ovat usein jo korkeita.
Tästä kertoo myös aiemmin suosittujen teemojen kohtalo. Bioteknologia ja genomiikka nousivat pandemian aikana, metaversumi keräsi huomiota vuosina 2021–2022 ja kannabisrahastot vetivät sijoittajia Pohjois-Amerikan laillistamisaallon myötä. Kaikissa kolmessa hallinnoitavat varat kasvoivat nopeasti pienestä pohjasta huippuun ja romahtivat yhtä nopeasti takaisin.
Kenties suurin jännite piilee siinä, miten teema-ETF:t esittäytyvät sijoittajille. Tuotteet myydään passiivisen indeksisijoittamisen kielellä, mutta niiden sisältö on mitä suurimmassa määrin aktiivista päätöksentekoa.
Indeksi, jota teemarahasto seuraa, on usein räätälöity juuri kyseistä tuotetta varten. Indeksintarjoaja ja rahastoyhtiö saattavat olla sama taho tai toimia tiiviissä yhteistyössä.
Perinteisessä indeksisijoittamisessa sijoittaja ostaa markkinaa ja hyväksyy sen tuoton. Teemasijoittamisessa hän tekee vedon tietyn trendin tulevaisuudesta, maksaa siitä korkeampia kuluja ja kantaa keskittymisriskin – mutta tuotteen nimi ja rakenne viestivät passiivisuutta. Ristiriita on todellinen, ja sijoittajan kannattaa tunnistaa se ennen ostopäätöstä.
Morningstarin Kenneth Lamont on todennut, että teemarahastojen kasvussa ei ole mitään lineaarista, ja vain murto-osa rahastoista on tuottanut markkinoita paremmin pitkällä aikavälillä. Korkeat kulut luovat vuosi vuodelta kasvavan esteen, jota vastaan temaattisen valinnan pitäisi tuottaa poikkeuksellisen hyvin pelkästään tasoihin päästäkseen.
