Helsingin pörssin edellinen syklihuippu saavutettiin 6. syyskuuta 2021, jolloin OMXH-yleisindeksi päätyi lukemaan 13 453,15 pistettä, kun painorajoitettu OMXHCAP-portfolioindeksi päätyi lukemaan 9 616,77 pistettä.
Syksyn 2021 huipulta alkoi nopea kurssilasku, mitä vauhditti ennätysmäisen nopeasti nousseet markkinakorot. Pörssikurssien laskua kesti runsaan parin vuoden verran, ja kurssipohja löytyi vuoden 2023 lokakuun loppupuolelta.
Laskua huipulta pohjalle kertyi noin kolmannes. Kalenterivuosina 2022-2024 indeksit jäivät miinusmerkkisiksi.
Uusi pörssinousu alkoi aluksi varovasti, mutta vuoden 2025 aikana vauhti kiihtyi erityisesti syksyn aikana ja portfoliohintaindeksin uusi kaikkien aikojen huippu saavutettiin helmikuun 20. päivänä 2026, vaikka talousmedia ei sitä huomannut. Uusia kurssiennätyksiä on kirjattu tänä vuonna jo seitsemänä päivänä, ja viimeksi 14. huhtikuuta 2026.
Helsingin pörssin yleisindeksi (OMXH) saavutti kaikkien aikojen ennätyksen 2. toukokuuta 2000, jolloin indeksi sulkeutui 18 303,58 pisteeseen.
Pörssin yleisindeksiä nosti usean vuoden ajan erityisesti Nokian osakkeen erittäin vahva nousu. Myös Soneran osakekurssi kiipesi listautumisen noin seitsemän euron tasosta parissa vuodessa aina noin 80 euron tasolle.
Juuri ennen juhannusta vuonna 2000, Nokian osakkeen kaupantekokurssi Helsingin pörssissä oli 65 euroa. Nyt vuonna 2026 keväällä Nokian kurssi on kaksinkertaistunut noin vuodessa ja kurssi oli 14. huhtikuuta 2026 8,74 euroa.
Nokian markkina-arvo oli korkeimmillaan vuoden kesällä, jolloin yhtiön markkina-arvo ylitti 300 miljardin euron rajan. Tiistaina 14. huhtikuuta Nokian markkina-arvo oli noin 49 miljardia euroa, ja laskua vuoden 2000 huipulta on kertynyt noin 250 miljardia euroa eli hieman enemmän kuin nykyinen Helsingin pörssin päälistan osakkeiden yhteinen markkina-arvo.
10 suurinta vetänyt kurssinousua
Helsingin pörssin indeksejä on nostanut jo maksettujen osinkojen noin seitsemän miljardin euron potti. Yleensä varsin monet sijoittajat sijoittavat ainakin osan osingoista takaisin pörssiosakkeisiin. Jos oletamme noin puolet jo maksetuista osingoista ohjautuneen takaisin Helsingin pörssin osakkeisiin, vastaisi tämä summa noin kuukauden ostojen määrää.
Ei siis ihme, että osakekurssit ovat nousseet tänä keväänä.
Pörssiyhtiöiden tulokset laskivat kolmen kalenterivuoden ajan eli vuosina 2023-2025. Toki tulospohja osui viime vuoden kevään jälkeiseen aikaan. Jotkut tiedotusvälineet uskoivat pörssinousun johtuvan yhtiöiden hyvästä tulostasosta, mikä ei pidä paikkaansa.
Kuluneen kevään kurssinousu johtuu erityisesti Nokian (+16,9 miljardia euroa), Nesteen (+4,4 miljardia euroa), Fortumin (+3,7 miljardia euroa) ja Wärtsilän (+3,0 miljardia euroa) markkina-arvojen noususta. Yhteensä kymmenen suurimman yhtiön markkina-arvon nousu vuoden 2026 alusta on ollut peräti 31,1 miljardia euroa, mikä on noin 13,8 prosenttia viime vuoden lopun markkina-arvolle.
Analyytikot ennustavat vahvaa vuosineljännestä Helsingin pörssin päälistan yhtiöille
Kauppalehti julkaisi keskiviikkona Factsetin kokoamien analyytikkoennusteet pörssin päälistan yhtiöille. Analyytikot ennustavat liikevoiton parannusta 56,3 prosentille yhtiöistä. Liikevaihdon ennustetaan kasvavan 58,8 prosentilla yhtiöistä.
Tuloskasvun ennustetaan olevan keskimmäisellä (mediaani) yhtiöllä 6,6 prosenttia ja liikevaihdon kasvun olevan keskimmäisellä yhtiöllä 1,9 prosenttia vuoden 2025 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.
Pörssin päälistan yhtiöiden liikevoittosumman kasvun ennustetaan olevan 7,5 prosenttia, kun vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä liikevoittosumma kasvoi vajaa 9 prosenttia vuoden takaisesta.
Analyytikoiden ennusteiden mukaan ensimmäisen neljänneksen suurimmat euromääräisen liikevoiton kasvattajat ovat Neste, Nokia, SSAB, Finnair, Orion, Tieto ja Fortum.
Muiden parantajien liikevoiton kasvu jää ennusteiden mukaan alle 30 miljoonaan euroon. Viidentoista suurimman tulosparantajan liikevoittosumman kasvu on ennusteiden mukaan yhteensä noin 950 miljoonaa euroa.
Suurimmat liikevoiton laskun joutuvat analyytikoiden ennusteiden mukaan kirjaamaan ensimmäiseltä neljännekseltä Nordea, Sampo, Metsä Board, Stora Enso ja UPM-Kymmene. Muiden liikevoiton hävittäjien määrä jää ennusteiden mukaan alle 20 miljoonaan euroon.
Liikevoiton hävittäjien liikevoittosumman laskun yhteensä ennustetaan olevan noin 570 miljoonaa euro. Viidentoista suurimman liikevoiton kasvattajien ja hävittäjien nettomuutos ensimmäisellä neljänneksellä olisi 380 miljoonaa euroa.
Tilastokeskus kertoi teollisuuden työpäiväkorjatun liikevaihdon kasvun olleen tammikuussa +7,9 prosenttia ja helmikuun ennakkotiedon mukaan +11,9 prosenttia. Tilastokeskuksen lukujen tulkiten, koko ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon kasvu teollisuuden yhtiöillä voisi olla 7-9 prosentin paikkeilla.
Vuonna 2025 ensimmäisellä neljänneksellä pörssin päälistan yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihtosumma kasvoi 1,1 prosenttia ja liikevoittosumma laski 18,3 prosenttia ja oli 5,3 miljardia euroa.
Oma ennusteeni pörssin päälistan yhtiöille ensimmäiselle neljännekselle on 7 prosentin liikevaihdon kasvu ja liikevoittosumman noin 12 prosentin kasvu. Liikevoittosumma nousisi siten ensimmäisellä neljänneksellä noin kuuteen miljardiin euroon.
