Donald Trump on kiristänyt kauppasopimusneuvotteluja Euroopan unionin kanssa ehdottamalla tiukkaa 50 prosentin tullia kaikille EU:n Yhdysvaltoihin vieville tuotteille, jotka tulisi voimaan kesäkuun alusta.
Trump perusteli päätöstään viikon perjantaina julkaistussa Truth Social -viestissään.
”Euroopan unioni, joka perustettiin ensisijaisesti hyötymään Yhdysvalloista kaupankäynnissä, on ollut erittäin vaikea kumppani. Meidän neuvottelumme heidän kanssaan eivät etene mihinkään!”, hän toteaa.
Presidentti syyttää EU:ta ”voimakkaista kaupan esteistä, arvonlisäveroista, järjettömistä yrityssakoista, ei-rahallisista kaupan esteistä, rahapoliittisesta manipuloinnista sekä epäreiluista ja perusteettomista oikeudenkäynneistä amerikkalaisia yrityksiä vastaan”.
Hänen mukaansa tämä on johtanut yli 250 miljoonan dollarin Yhdysvaltojen kaupan alijäämään EU:n kanssa, mitä hän ei voi lainkaan hyväksyä.
Trumpin julkistus ravistelee jälleen globaaleja rahoitusmarkkinoita. Eurooppalaiset osakeindeksit, kuten Saksan DAX ja Ranskan CAC 40, laskivat hetkellisesti jopa 2–3 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa osakeindeksit kääntyivät selvään laskuun.
Kuitenkin euro jatkaa vahvistumistaan dollariin nähden.
Presidentin ehdottama 50 prosentin tulli olisi merkittävä kiristys verrattuna aiempiin toimiin. Viime kuussa Trump oli jo asettanut 20 prosentin tullit EU-tuotteille, mutta lykkäsi niiden voimaantuloa neuvottelujen vuoksi, jättäen 10 prosentin perustullin voimaan useimmille tuonnille.
Uusi 50 prosentin ehdotus nostaisi eurooppalaisille vientiyhtiöille kustannuksia ja vaikuttaisi lähes kaikkiin EU:n Yhdysvaltoihin vieviin tuotteisiin, joiden arvo noin 380 miljardia euroa vuodessa. Erityisesti autoteollisuus, koneet, kemikaalit, lääkkeet ja luksustuotteet voivat kärsiä eniten.
Ekonomistit varoittavat, että näin jyrkkä tulli voi johtaa jopa puolet pienempään vientiin Yhdysvaltoihin niillä aloilla, joissa hinta vaikuttaa voimakkaasti kysyntään. Vaikutukset voivat merkitä tehtaiden tuotannon, työllisyyden ja vientitulojen laskua etenkin Saksassa, Ranskassa ja Italiassa.
Yhdysvaltain hallitus saa toki tilapäisesti lisää tullituloja – jopa 80 miljardia euroa, jos viennin määrä säilyy samana – mutta analyytikot odottavat eurooppalaisten tuotteiden kysynnän vähentyvän Yhdysvalloissa hinnan noustessa.
EU ei ole vielä virallisesti kommentoinut tilannetta, mutta viranomaiset ovat ilmoittaneet, että vastaus tulee Yhdysvaltojen ja EU:n kauppaneuvottelijoiden puhelun jälkeen. Euroopan komissio on jo aiemmin uhannut vastata tulleilla lähes 100 miljardin euron arvoisista tulleista yhdysvaltalaisille tuotteille, jos neuvottelut eivät tuota tulosta.
Trumpin veto nähdään pelinä painostaa EU:ta myöntymään Yhdysvaltojen ehdotuksiin, mutta se voi myös laukaista kalliin vastatoimien kierteen.
Analyytikot uskovat, että EU vastaa kohdentamalla tulleja poliittisesti herkkiin amerikkalaistuotteisiin, kuten Floridan appelsiinimehuun, Levis-farkkuihin ja viskiin, jotta ne vaikuttavat amerikkalaisten mielipiteisiin ennen seuraavia vaaleja.
Neuvottelut ovat juuttuneet paikalleen, eikä kumpikaan osapuoli näytä valmiilta taipumaan.
50 prosentin tulli lisää uuden epävarmuuden kerroksen eurooppalais-yhdysvaltalaisiin taloudellisiin suhteisiin. Markkinat ja yritykset valmistautuvat molemmin puolin Atlanttia pitkittyneeseen ja kalliiseen kaupankäyntisotaan.
”10 prosenttiin siirtyminen olisi ollut korkein tullikanta, joka meillä on ollut maailmassa 90 vuoteen. 50 prosenttiin siirtyminen on täysin toisen asteen suuruusluokkaa”, Chicagon keskuspankin johtaja Austan Goolsbee sanoi perjantai-aamuna CNBC:n Squawk Box -lähetyksessä.
”Jos he ottavat käyttöön tulleja, joilla on stagflaatioon viittaava vaikutus, mikä tarkoittaa, että ne hidastavat tuotantoa nostamalla tuotantokustannuksia ja samalla nostavat hintoja, niin se on keskuspankin pahin mahdollinen tilanne”, Goolsbee kertoo.
