Lähi-idän sodalla saattaa olla vaikutuksia ruuan hintaan, kun öljyn ja maakaasun hinnat ovat jyrkästi nousseet aiemmasta tasosta. Pellervon taloustutkimus PTT arvioi, että sota häiritsee energian ja lannoitteiden globaaleja markkinoita sekä kuljetuksia.
”Sodan pitkittyessä vaikutukset ruuan ja muiden hyödykkeiden hintoihin voivat olla merkittäviä, kun tuotantopanosten toimitusketjut häiriintyvät. Tällöinkin vaikutukset näkyisivät elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa viiveellä”, arvioi PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Toistaiseksi muutaman viime vuoden aikana ruuan kuluttajahintojen nousu Suomessa on ollut maltillista, vaikka joidenkin yksittäisten tuotteiden hinnoissa on ollut suuriakin muutoksia. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan ruoan hinta nousi helmikuussa 1,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Jos sota päättyy pian, öljyn ja maakaasun hinnat todennäköisesti palautuvat voimakkaiden heilahtelujen jälkeen lähelle aiempaa tasoa markkinoiden rauhoittuessa.
”Kuljetus- ja logistiikkakustannukset nousevat hetkellisesti, mutta lannoite- ja muihin maatalouden panosmarkkinoihin ei ehdi syntyä pitkäkestoisia häiriöitä. Vaikutuksia voi näkyä esimerkiksi joissakin tuontituotteissa”, Forsman-Hugg toteaa.
Pitkittynyt sota sen sijaan toisi ruuan hintaan inflaatiopaineita laajemmin, tutkimusjohtaja varoittaa. Tässä tilanteessa paineita ruoan hintaan tulee monella tavalla.
”Hormuzinsalmen häiriöt ja sulku nostavat sekä öljyn että lannoitteiden hintoja, sillä salmen kautta kulkee suuri osa maailman öljy- ja lannoitekuljetuksista. Öljyn hinnan nousu vaikuttaa ruoan hintaan useiden kanavien – kuljetus- ja logistiikkakustannusten, maatalouden tuotantopanosten, pakkaamisen ja jalostuksen sekä globaalien toimitusketjujen – kautta. Maakaasun hinnan nousu vaikuttaa erityisesti typpilannoitteiden hintoihin.”
Vaikka maakaasun hinta on noussut, se on kuitenkin kaukana hintapiikistä, joka nähtiin vuonna 2022 Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena.
Forsman-Huggin mukaan energian merkittävä ja pitkäkestoisempi hinnan nousu vaikuttaa erityisen voimakkaasti kasvin- ja kotieläintuotantoon, koska maataloustuotanto on riippuvaista energiasta, lannoitteista ja rehuista.
”Tulevaa kasvukautta ajatellen Suomessa maatilat ovat kuitenkin ehtineet hyvin pitkälle lannoitehankinnat jo tehdä ennen markkinahäiriöitä”, hän toteaa.
Tuotantopanosten kustannusten nousu ei kuitenkaan siirry elintarvikkeiden kuluttajahintoihin välittömästi, vaikutukset näkyvät usein viiveellä Suomen elintarvikeketjussa.
”Pitkät sopimukset elintarvikeketjun eri portaiden välillä hidastavat kustannusten siirtymistä hintoihin. Vaikka kotitalouksien ostovoima on kohentunut, maailmanpoliittinen epävarmuus ja heikko luottamus talouteen voivat rajoittaa mahdollisuuksia siirtää kustannusnousuja täysimääräisesti kuluttajahintoihin”, Forsman-Hugg kertoo.
