Kansainvälinen energiajärjestö IEA ilmoitti jäsenmaidensa vapauttavan historiallisen suuren, jopa 400 miljoonan barrelin öljyerän strategisista varannoistaan. Päätös on järjestön historian suurin yksittäinen varastovapautus, yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 2022 toimiin Venäjän hyökkäyssodan yhteydessä.
Tavoitteena oli vakauttaa markkinat, jotka ovat heiluneet voimakkaasti Iranin konfliktin alettua.
Vakautta ei ole kuitenkaan syntynyt.
”Jos Hormuzinsalmen kautta kulkeva noin 20 miljoonan barrelin päivittäinen öljyvienti pysyy katkaistuna, ei vapautus kompensoi tarjonnan laskua välttämättä edes kuukautta”, toteaa Danske Bankin vanhempi analyytikko Antti Ilvonen pankin aamukatsauksessa.
Tilanne salmessa on kärjistynyt entisestään. Iranin on uutisoitu aloittaneen Hormuzinsalmen miinoittamisen. Yhdysvaltain laivasto ei ole kyennyt turvaamaan tankkerien kulkua presidentti Donald Trumpin lupauksista huolimatta, eikä suunnitelma vakuutusmaksujen kattamisesta ole edennyt.
IEA:n mukaan Saudi-Arabia, Irak, Arabiemiraatit, Qatar ja Kuwait ovat leikanneet öljyntuotantoaan yhteensä ainakin 10 miljoonalla barrelilla päivässä. Se vastaa noin kymmentä prosenttia koko maailman tuotannosta.
Öljyn Brent-laadu hinta on noussut jo lähes 104 dollariin barrelilta. Samalla dollarin kurssi on vahvistunut merkittävästi useimpia valuuttoja vastaan.
Danske Bank oli aiemmin ennustanut euron vahvistumista suhteessa dollariin, mutta pankki on nyt muuttanut näkemystään.
”Uskomme kurssilaskun jatkuvan lyhyellä aikavälillä, jos energiashokki pidentyy entisestään”, Ilvonen sanoi.
Koronnostopuheet ovat ennenaikaisia
Euroopan keskuspankin EKP:n odotetaan pitävän rahapolitiikkansa ennallaan ensi torstain kokouksessa. Korkomarkkina ei hinnoittele muutosta lähiviikkoina, mutta spekulaatio koronnostosta myöhemmin tänä vuonna on kohonnut selvästi.
Markkinat hinnoittelevat tulevan vuoden ajalle kahta 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa, joista ensimmäistä jo ensi kesälle. Slovakian keskuspankkijohtaja Peter Kazimir kommentoi, että nostot voivat olla lähempänä kuin useimmat ajattelevat.
Danske Bank ei ole samaa mieltä.
”Koronnostopuheet ovat ennenaikaisia. EKP ei voi rahapolitikallaan vaikuttaa energian tarjonnan kehitykseen”, Ilvonen totesi. Hänen mukaansa koroilla voidaan ohjata pidemmän aikavälin inflaatiopaineen kehitystä, jonka osalta odotukset ovat pysyneet vahvasti kahden prosentin ankkurissa.
Tarjontashokki nostaa hintoja lyhyellä aikavälillä, mutta koronnostolla ei lisätä öljyn tarjontaa. Jos EKP kiristäisi rahapolitiikkaa nyt, se jarruttaisi euroalueen jo ennestään epävarmaa talouskasvua ilman, että energian hintaan voitaisiin vaikuttaa.
Fed pysyy paikallaan, tullimuuri pysyy pystyssä
Ilvonen ennakoi, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed pitää korot ennallaan ensi viikon keskiviikon kokouksessaan.
”Markkina odottaa Iranin sodasta huolimatta Fedin leikkaavan korkoja tänä vuonna vielä ainakin kertaalleen, sillä USA:n inflaatio-odotukset ovat nousseet suhteessa euroaluetta maltillisemmin. Rahoitusolosuhteiden kiristyminen ja dollarin vahvistuminen kompensoivat korkeampien öljyn hintojen luomaa inflaatiopainetta”, Ilvonen toteaa.
Yhdysvaltojen helmikuun inflaatio oli 2,4 prosenttia ja pohjainflaatio 2,5 prosenttia, hyvin lähellä ennusteita.
Ilvosen mukaan Fedin puheenjohtaja Jerome Powell tuskin tarjoaa markkinoille juurikaan ennakoivaa viestintää epävarmuuden pysyessä koholla. Talouskasvuennustetta nostettaneen hieman viime joulukuusta.
