Metsäteollisuusyhtiö UPM-Kymmenen hallitus hyväksyi keskiviikkona jakautumissuunnitelman, jolla Plywood-liiketoiminta eriytetään omaksi pörssiyhtiökseen. Uusi yhtiö nimeltään WISA Group on tarkoitus listata Nasdaq Helsinkiin marraskuun alussa 2026.
Strategisen arvioinnin käynnistämisestä ehti kulua reilu seitsemän kuukautta. UPM ilmoitti syyskuussa 2025 selvittävänsä Plywoodille parhaan jatkopolun, ja vaihtoehtoina olivat tuolloin niin myynti, jakautuminen kuin pörssilistautuminen. Lopputulos suosi viimeksi mainittua.
UPM:n osakkeenomistajan ei tarvitse järjestelyssä tehdä mitään. He saavat jakautumisvastikkeena yhden uuden WISA-osakkeen jokaista omistamaansa UPM-osaketta kohden, ja vanha omistus säilyy ennallaan. Vastike jaetaan automaattisesti.
Verohallinnolta on saatu sitova ennakkoratkaisu, jonka mukaan jakautuminen käsitellään tuloverotuksessa veroneutraalina. Luovutusvoittoveron uhalta vältyttäneen.
Vaneriliiketoiminnan liikevaihto oli viime vuonna 409 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen EBITDA 55 miljoonaa euroa. Yksikön osuus konsernin liikevaihdosta on viime vuosina pyörinyt noin neljässä prosentissa ja sijoitetusta pääomasta vajaassa kahdessa prosentissa. Helsingin pörssin keskisarjaan WISA Group joka tapauksessa nousee.
Tehtaita on seitsemän viidellä paikkakunnalla Suomessa ja Virossa. Suomalaiset vaneri- ja viilutehtaat sijaitsevat Kouvolassa, Mikkelin Ristiinassa Pelloksella, Savonlinnassa ja Joensuussa. Yhteinen teoreettinen enimmäiskapasiteetti yltää noin 785 000 kuutiometriin vuodessa, ja henkilöstöä on noin 1 600.
Erikoisvanerissa kasvumahdollisuuksia
WISA-brändi on tunnettu vaneripiireissä jo vuosikymmeniä. Tuotteita menee rakennusteollisuuteen, ajoneuvojen lattiaratkaisuihin, parketinvalmistukseen ja LNG-laivojen eristysvanereihin. Pellos on perinteinen havuvanerin valmistuspaikkakunta, ja yhtiö on toimittanut nesteytetyn maakaasun kuljetukseen sopivaa erikoisvaneria lähes kuusikymmentä vuotta.
UPM lanseerasi marraskuussa 2025 uuden WISA-LNG Spruce -kuusivanerin, jonka tuotanto on käynnistynyt jo kolmannella tehtaalla. Kyseessä on erikoisvaneri, joka on tarkoitettu nesteytettyä maakaasua kuljettavien LNG-alusten rahtisäiliöiden eriste-elementteihin. Tuote on kehitetty täydentämään aiempaa koivuvanerivalikoimaa, ja se hyödyntää havupuuta eli kuusta raaka-aineenaan. Tuotteen kysyntä seuraa LNG-tankkialusten tilauskannan kehitystä.
Markkinatilannetta on tukenut Venäjään kohdistunut pakotepolitiikka. EU asetti väliaikaiset polkumyyntitullit venäläiselle koivuvanerille jo vuonna 2021, ja tuontia on sittemmin rajoittanut myös sotaan kytketty pakotelainsäädäntö.
Eurooppalaiset tuottajat ovat saaneet markkinaosuutta takaisin, vaikka komissio joutui myös tutkimaan Turkin ja Kazakstanin kautta tapahtuvia mahdollisia kiertoreittejä.
Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä Plywoodin vertailukelpoinen liikevoitto nousi 12 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin jäi kuuteen miljoonaan euroon. Kvartaalitulos siis tuplaantui, mitä selittävät toimitusten kasvu, hintojen nousu ja muuttuvien kustannusten lasku.
Pörssiin lähtevä yhtiö ei alkuvuoden nojalla voi kuitenkaan rakentaa kasvutarinaansa, sillä viime vuosien tulosheilahtelu kertoo kannattavuuden suhdanneherkkyydestä.
Toimitusjohtaja tuoreessa pestissä
Pörssiin lähtevän vaneriyhtiön toimitusjohtajaksi astuu Tuija Suur-Hamari, joka aloitti UPM Plywoodin vetäjänä viime marraskuussa. Aikaa liiketoiminnan tuntemiseen on siten kertynyt vasta noin puolisen vuotta ennen kuin yhtiö irtoaa emostaan.
Suur-Hamari on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hänen työuransa on kulkenut pakkaus- ja kartonkialalla. UPM:lle hän siirtyi Wihurin pakkausyhtiön Wipakin toimitusjohtajan paikalta, ja sitä ennen hän johti kotkalaista kartonkiyhtiö Kotkamillsiä.
UPM Plywoodin johtoon hänet nimitettiin huhtikuussa 2025. Pestiä hoiti välivaiheessa Susanna Rinne, joka jatkaa Plywoodissa myyntijohtajan tehtävässään.
Muut WISA Groupin johtoryhmän jäsenet nimitetään ennen täytäntöönpanoa, ja hallituksen valitsee jakautumisesta päättävä ylimääräinen yhtiökokous. UPM:n nykyinen hallitus jatkaa muuttumattomana, ja toimitusjohtaja Massimo Reynaudo pysyy emoyhtiön johdossa.
Eriyttämisen hyödyt
Konsernin näkökulmasta järjestely yksinkertaistaa rakennetta. Plywood on ollut UPM:n kuusijakoisen liiketoiminta-alueportfolion pienin segmentti, ja sen rooli sijoittajatarinassa on jäänyt sellu-, paperi- ja energiabisnesten varjoon. Eriyttäminen vapauttaa konsernin keskittymään ydinliiketoimintoihinsa ja antaa WISA Groupille mahdollisuuden hankkia rahoitusta omilla ehdoillaan.
Rahoitusjärjestelyitä on jo viimeistelty. UPM on sopinut Plywood-liiketoiminnalle erillisen rahoituspaketin ja hankkinut suostumusmenettelyssä vihreiden joukkovelkakirjalainojen haltijoilta tarvittavat vapautukset.
UPM raportoi Plywoodin lopetettuina toimintoina IFRS 5 -standardin mukaisesti jo toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Liiketoiminta-alue erottuu siis tuloslaskelmasta omaksi rivikseen ennen varsinaista täytäntöönpanoa.
”Uskomme, että tämä muutos liiketoimintaportfoliossamme luo pitkäaikaista arvoa UPM:n osakkeenomistajille. Vaneriliiketoiminnan eriyttäminen omalle kasvupolulleen vahvistaa sen tulevaisuuden näkymiä ja selkeyttää UPM:n liiketoimintaportfoliota”, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo.
”Itsenäisenä yhtiönä meillä on erinomaiset edellytykset toteuttaa fokusoitua strategiaa, joka perustuu vahvaan asemaamme premium‑markkinoilla, skaalautuvaan operatiiviseen toimintaan sekä kurinalaiseen kasvuun. Vahvat asiakaskumppanuudet ja kehittyneet tuotteemme muodostavat meille vankan perustan ja erinomaisen pitkän aikavälin arvonluontipotentiaalin”, kertoo puolestaan Tuija Suur-Hamari.
Plywood-jakautumisen jälkeen sijoittajien mielenkiinto kohdistunee kysymykseen, voisiko UPM irrottaa myöhemmin esimerkiksi UPM Energyn tai Adhesive Materialsin omiksi yhtiöikseen. Niiden potentiaalinen arvo voi konsernirakenteen sisällä jäädä piiloon.
Suur-Hamarille aikaikkuna on ahdas. Listautumiseen on aikaa puolisen vuotta, ja markkinatilanne ehtii sinä aikana muuttua suuntaan tai toiseen. Mikäli eurooppalainen rakentamisen suhdanne ei lähde nousuun, viime vuosineljänneksen kannattavuusparannus voi jäädä ohimeneväksi piikiksi.
