Evli selvitti huhti–toukokuussa 2026 toteutetussa paneelitutkimuksessa 500 suomalaisen yksityissijoittajan näkemyksiä varainhoidosta, sijoituskohteista ja markkinariskeistä. Osallistujilta edellytettiin vähintään 100 000 euron sijoitusvarallisuutta tai näkymää vastaavan summan kartuttamiseen seuraavan viiden vuoden aikana.
Tutkimuksen tulokset eivät yllätä. Vastaajien kiinnostus kohdistuu edelleen vahvasti perinteisiin omaisuuslajeihin.
Osakkeita piti kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana 71 prosenttia vastaajista, ja perinteiset sijoitusrahastot ylsivät lähes samaan lukemaan 68 prosentilla. Molemmat nousivat suosituimmiksi kohteiksi kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä.
Näiden jälkeen listalla seuraavat vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, jalometallit kuten kulta ja hopea sekä asunnot ja kiinteistöt. Nekin kiinnostavat vastaajia laajasti riippumatta iästä tai sukupuolesta.
Toimitusjohtaja Maunu Lehtimäki yhdistää tuloksen talouden yleiseen epävarmuuteen.
”Epävarmassa maailmantalouden tilanteessa hajautuksen merkitys korostuu entisestään. Sijoittajat rakentavat hajautusta nyt ennen kaikkea perinteisillä sijoituksilla ja jalometalleilla, kun taas esimerkiksi kryptovaluuttojen rooli jää useimmilla selvästi pienemmäksi kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä”, Lehtimäki sanoo.
Samaa epävarmuutta heijastelee myös se, mitä sijoittajat pitävät suurimpina uhkina omalle salkulleen. Geopoliittinen epävakaus nousi tutkimuksessa merkittävimmäksi riskiksi. Sen rinnalla vastaajat mainitsivat energiakriisin, inflaation uhan ja mahdollisen laman.
Nuoret sijoittajat pelkäävät inflaatiota, vanhemmat lamaa
Ikäryhmien välillä on kuitenkin eroja siinä, mikä uhkista koetaan suurimmaksi. Alle 34-vuotiaat pitävät inflaatiota selvästi vanhempia ikäryhmiä suurempana riskinä, kun taas vanhemmissa ikäluokissa korostuu huoli lamasta.
Riskitietoisuus on tutkimuksen mukaan poikkeuksellisen laajaa. Vain kaksi prosenttia vastaajista ei tunnistanut sijoittamisen näkökulmasta yhtäkään merkittävää uhkaa nykyisessä markkinatilanteessa.
Epävarmuus heijastuu myös siihen, mitä sijoittajat odottavat varainhoitokumppaniltaan. Kun vastaajilta kysyttiin tärkeimpiä kriteerejä varainhoitajan valinnassa, kärkeen nousivat mahdollisimman laajat digitaaliset palvelut, edullinen hinnoittelu sekä laaja tuote- ja palveluvalikoima.
Kolmikko toistui lähes samana kaikissa vastaajaryhmissä salkun koosta tai iästä riippumatta.
Sijoittamisen vastuullisuus tärkeää
Digitaalisuuden rinnalla sijoittajat arvostavat analyysityökaluja, joiden avulla salkun eri skenaarioita ja vaihtoehtoja voi mallintaa. Myös henkilökohtainen palvelu koetaan yhä tärkeäksi: sijoittajat toivovat omaa yhteyshenkilöä, mahdollisuutta kasvokkaisiin tapaamisiin sekä nopeaa ja proaktiivista yhteydenpitoa.
Lehtimäki näkee teknologian ja asiantuntemuksen täydentävän toisiaan.
”Parhaassa varainhoidossa teknologia ja asiantuntijuus kulkevat käsi kädessä. Sijoittajat haluavat viimeisimmän teknologian rinnalle kokeneen asiantuntijan ja laajan sijoitusratkaisujen valikoiman, joiden avulla voidaan rakentaa aidosti hajautettu salkku myös epävarmassa markkinassa”, hän sanoo.
Ikä tai sukupuoli ei tutkimuksen mukaan juuri erottele sijoittajien suhtautumista sijoittamiseen yleisesti. Selkein poikkeus liittyy varainhoitajan vastuullisuuteen.
Vastuullisuuden koki tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi 82 prosenttia kaikista vastaajista, mutta naisvastaajilla osuus nousi 89 prosenttiin, kun miehillä vastaava luku oli 76 prosenttia.
Kryptovaluutat jäivät koko aineistossa vähiten kiinnostavaksi sijoituskohteeksi käytännössä kaikissa ikäryhmissä, mutta 18–34-vuotiaiden kohdalla asetelma kääntyi.
Nuorin ikäluokka piti kryptovaluuttoja selvästi houkuttelevampana kohteena kuin vanhemmat sijoittajat. Se oli tutkimuksen ainoa kohta, jossa nuorten sijoittajien näkemykset erosivat johdonmukaisesti muista ikäryhmistä.
