Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkojaan neljänneksellä prosenttiyksiköllä ja kytki päätöksen suoraan Lähi-idän sodan nostamiin energian hintoihin.
EKP:n neuvosto päätti torstaina nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. Perusrahoitusoperaatioiden korko nousi 2,5 prosenttiin.
Olennaisinta ei ollut nosto itsessään vaan sen perustelu. Keskuspankki arvioi euroalueen hintapaineiden osoittautuvan pitkäkestoisemmiksi kuin aiemmin oletettiin, ja nimesi syyksi Iranin sodan sekä öljyn ja kaasun hintapiikin.
Sanamuoto on asuntovelalliselle merkittävämpi kuin yksittäinen korkopäätös. Jos inflaatiopaine luetaan pysyväksi, euriborit eivät käänny laskuun sillä aikataululla, jota moni asuntolainansa uusinut on ehtinyt olettaa.
Pankkien reaktio näkyi samana iltapäivänä. Ålandsbanken ilmoitti pörssitiedotteella nostavansa prime-korkoaan, ja vastaavia ilmoituksia on tapana seurata muiltakin luotonantajilta koronnostojen jälkeen.
Kotimaisen korkoympäristön kannalta ratkaisevaa on nyt se, kuinka nopeasti energian hinta valuu kuluttajahintoihin. Öljyn nousu yli sadan dollarin on juuri se ulkoinen sokki, jota rahapolitiikalla ei voi torjua mutta joka pakottaa keskuspankin reagoimaan odotusten ankkuroimiseksi.
Datakeskusten sähkönkulutus siirtyi poliittiseksi kysymykseksi
Suomeen suunniteltujen datakeskusten ympärillä käyty keskustelu kääntyi torstaina sähkön hintaan ja verotukseen. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen esitti datakeskuksille omaa lupajärjestelmää, jolla investointien kokonaisvaikutuksia arvioitaisiin nykyistä tarkemmin.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä meni pidemmälle ja vaati erillistä datakeskusveroa sekä määrällisiä rajoituksia. Sähköntuottajien ja teollisten sähkönkäyttäjien kannalta kyse on siitä, kumpi painaa enemmän: uusi kysyntä vai uusi sääntely.
Työllisyyslupauksia myös koeteltiin. Etlan vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki arvioi, että hankkeiden työllisyysvaikutuksissa on laskettu mukaan runsaasti kerrannaisvaikutuksia, jolloin luvut painuvat yläkanttiin.
Ydinvoimapuolella keskustelu palasi Hanhikiven tonttiin. Rakentamisen kustannukset ja luvitusprosessin kankeus ovat edelleen esteitä, ja ilman valtion tukea uudet hankkeet jäävät helposti suunnitelmiksi, vaikka sähkönkulutuksen kasvu antaisi niille perusteet.
Rakentamisen puolelta tuli myös tilastotietoa: alan liikevaihto kasvoi heinäkuussa. SATO puolestaan kertoi investoivansa asuintalojensa tulevaisuuskestävyyteen, ja Nokia julkisti tekoäly- ja reunalaskenta-alustan kaivos- ja rakennusteollisuuden sekä viranomaisten kenttätoimintaan.
Merkittävimmät markkinauutiset maailmalta
Torstain kaupankäyntipäivää hallitsi sama teema kuin euroalueen korkopäätöstä: energia ja inflaatio. S&P 500 päätyi laskuun, kun Yhdysvaltain valtionlainojen tuotot nousivat ja sijoittajat hermoilivat hintapaineiden kiihtymisestä.
Öljy kävi yli 105 dollarissa tynnyriltä sen jälkeen, kun laivoihin kohdistuneet iskut Hormuzinsalmessa jatkuivat. Valtioiden lainakustannukset nousivat samaa tahtia, mikä tarkoittaa pitkien korkojen painetta myös euroalueella.
Markkinoilla hinnoitellaan nyt sitä, että Yhdysvaltain keskuspankki nostaisi korkoa ensi viikolla. Yhdistelmä on osakesijoittajalle epämiellyttävä: energiakustannukset syövät yritysten marginaaleja samalla kun diskonttokorko nousee, ja eniten kärsivät ne kasvuyhtiöt, joiden arvostus nojaa kaukana tulevaisuudessa oleviin kassavirtoihin.
Tekoälyteemassa hajonta jatkui. JPMorgan päivitti Meta Platformsin tavoitehintaa loppuvuodelle 2026 samalla kun Wall Streetin näkemys yhtiöstä muuttuu sen edetessä syvemmälle tekoälyyn, ja Palantir esitteli asiakastoteutuksiaan lentoturvallisuudesta puolustusteollisuuteen ja lääketeollisuuteen.
Sijoitusstrategien puheenvuoroissa nousi esiin keskittymisriski. Yhdysvaltain suurten indeksien tuotto lepää yhä kapeamman tekoälynimien joukon varassa, ja osa salkunhoitajista siirtäisi painoa fyysisiin jalometalleihin ja Yhdysvaltain ulkopuolisiin arvo-osakkeisiin.
Tekoälyn kehitysvauhdista käytiin myös alan sisäistä keskustelua. OpenAIn toimitusjohtaja Sam Altman kertoi raporttien mukaan olevansa valmis hidastamaan tehokkaimpien mallien kehitystä, ja Anthropic ilmoitti estäneensä yrityksiä käyttää malleja kyberhyökkäyksiin ja valvontaan.
Mitä sijoittajan kannattaa seurata?
Suomen Pankki julkaisee Suomen talouden väliennusteen tiistaina 15. syyskuuta aamuseitsemältä. Ennuste on ensimmäinen virallinen arvio, jossa datakeskusinvestointien ja nousseen korkotason yhteisvaikutus voi näkyä kasvuluvuissa.
Sitä ennen katse on öljyssä ja Yhdysvaltain keskuspankin ensi viikon kokouksessa. Jos raakaöljy pysyy sadan dollarin yläpuolella, EKP:n varoitus pitkittyvästä inflaatiosta muuttuu nopeasti myös kotimaisten asuntolainojen viitekorkojen kysymykseksi.
SalkunRakentajan markkinakatsaus kokoaa päivän mielenkiintoisimmat uutiset markkinoilta ja taloudesta. Markkinakatsaus on tuotettu tekoälyn avustuksella ja SalkunRakentajan toimituksen viimeistelemänä. Toimitus on tarkistanut tiedot, mutta tekstiä ei tule käsittää sijoitusneuvona.
