Neljä suomalaista viidestä perii alle 50 000 euroa, kertoo Yle.
Suomalaiset jättävät jälkeensä vuosi vuodelta perinnöksi enemmän varallisuutta, kertoo Yle. Keskimääräinen perintöosuus oli vuonna 2016 reilut 80 000 euroa. Vuosituhannen alkupuolella se oli noin 20 000 – 30 000 euroa.
Ylen mukaan viisi vuotta sitten perijöistä vajaa neljännes peri 20 000 – 50 000 euroa ja runsas kymmenes 50 000 – 100 000 euroa. Noin 80 prosentilla perintö jäi alle 50 000 euron ja reilulla 90 prosentilla alle sadan tuhannen.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten varallisuus koostuu asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen sekä esimerkiksi autojen ja veneiden arvosta sekä maa- ja metsäomaisuudesta. Siihen kuuluu myös rahoitusvarallisuutta eli pörssiosakkeet sekä muut osakkeet, talletukset, rahasto-osuudet ja eläkevakuutussäästöt.
Perintöjen suuruuteen vaikuttavat yhä enemmän myös alueelliset erot. Kasvukeskusten ja muun Suomen asuntojen hintatasot ovat erkaantuneet yhä enemmän toisistaan ja siksi kasvukeskuksissa perinnössä tulee usein jaettavaksi arvokkaampia kiinteistöjä ja asunto-osakkeita.
Varainhoitajan ja yksityispankin FIM:n alkuvuodesta teettämän kyselytutkimuksen perusteella perintörahoissa on usein kyse huomattavista summista. Kyselyyn vastanniesta joka kymmenes perintöä saanut kertoi kyselyssä saaneensa yli 100 000 euroa. Myös moni perinnön saamiseen luottava arvioi saavansa saman verran.
Tutkimuksen mukaan naiset miettivät perintöön liittyviä asioita hieman miehiä enemmän. Kiinnostus aiheeseen kasvaa iän karttuessa.
Henkilön toimeentulo näyttää vaikuttavan kiinnostukseen. Omasta mielestään erinomaisesti toimeentulevat miettivät perintöön liittyviä asioita selvästi keskimääräistä enemmän.
