Pörssikonkari: ”Ekonomistit ennusteissaan eksyksissä”

Suomen tavaraviennin arvo oli heinäkuussa Tullin ennakkotilastojen mukaan 5,3 miljardia euroa, josta katosi 20,6 prosenttia eli 1,5 miljardia euroa.

Kylmää viimaa kuvastaa taloudelle se, että viennin volyymi laski 11,1 prosenttia ja vientihinnat 9,1 prosenttia vuoden takaisesta. Viennin arvo oli 20,6 prosenttia eli yli viidenneksen pienempi kuin vuoden 2022 heinäkuussa.

”Viennin raju pudotus vasta alkusoittoa. Ekonomistit ennakoivat viennin kasvun vauhdittumista kuluvan vuoden lopulle”, mitä voi pitää liian toiveikkaana”, pitkään makrotilastoja seurannut Hannu Angervuo toteaa.

Vientiyhtiöiden liikevaihdot alenevat Angervuon ennusteen mukaan jopa viidenneksen loppuvuoden aikana, mikä johtuu lähinnä tuottajahintojen jyrkästä laskusta ja vientikysynnän alamäestä.

Talouden hiipumisesta kertoo, että tuonnin volyymikin laski heinäkuussa 14,8 prosenttia ja tuontihinnat halpenivat 11,6 prosenttia vuoden 2022 vastaavasta ajankohdasta. Tuonnin arvo laski 24,6 prosenttia vertailukaudesta ja oli 5,9 miljardia euroa.

Angervuon mukaan tuonnin ja viennin arvo lasku johtuu etenkin tuottajahintojen pudotuksesta kuluvan vuoden aikana sekä vientikysynnän sakkauksesta.

Viennin arvo lähes kuusi prosenttia alas

Tammi-heinäkuussa yhteenlaskettu viennin arvo laski 5,8 prosenttia ja tuonnin arvo 16,5 prosenttia verrattuna vuoden 2022 tammi-heinäkuuhun.

Viennin volyymin eli vientimäärien 12 kuukauden muutos painui 4,5 prosenttia pakkaselle ja tuonnin volyymin muutos oli 7,9 prosenttia niin ikään miinukselle.

”Viennin volyymin lasku tulee kysynnän heikentymisestä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä varastojen alasajosta eli viennin avainalueilla”, Angervuo lisää. Saksan vienti otti heinäkuussa yli 24 prosenttia takapakkia, Ruotsi 22 prosenttia, Yhdysvallan 20 prosenttia ja Kiina 17 prosenttia.

Tulli kertoi ennakkotilastojen mukaan, että metsäteollisuuden tuotteiden kaupan arvon laski jyrkästi jo heinäkuussa. Angervuo muistuttaa, että ekonomistien ennusteet etenkin Yhdysvaltain kaupan vahvasta vedosta menivät pieleen.

Puutavaran viennin arvoon tuli 42 prosentin lasku heinäkuussa. Paperin ja kartongin vienti laski 35 prosenttia ja paperimassan vienti 37 prosenttia vuoden 2022 heinäkuusta.

Teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin arvo kasvoi 11 prosenttia, mutta sähkökoneiden ja -laitteiden viennin arvo laski 7 prosenttia. Energiatuotteiden viennin arvo laski 32 prosenttia ja raudan ja teräksen viennin arvo 27 prosenttia.

Viennin arvo EU-maihin laski heinäkuussa ennakkotietojen mukaan 19,0 prosenttia ja viennin arvo EU:n ulkopuolisiin maihin 22,6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen.

Vastaavaan pudotukseen finanssikriisin aikoihin

Angervuon mukaan Suomen viennin kesän ajan nopeaa ja jyrkkää pudotuskierrettä saa tilastoista etsiä 15 vuoden takaa, vuodesta 2008, jolloin kansainvälinen finanssikriisi romahdutti taloudet Kiinan vahvan kasvukauden jälkeen.

”On makuasia, puhutaanko viennin alkuvuoden 5,8 prosentin arvon laskusta romahduksena vai pienenä tilapäisenä pudotuksena ennen loppuvuonna alkavaa viennin kasvua”, pörssikonkari kommentoi.

Angervuon mukaan näin useimmat ekonomistit ovat kesän aikana kuvailleet talouden tilastoja.

”Heinäkuun luvut romahduttivat liian positiiviset ennusteet ja laskukierre syvenee elokuussa eri ennusmerkkien mukaan.”

Pörssikonkarin mukaan eräät ekonomistit kuvailivat muutama viikko sitten Suomen viennin merkityksen vähentyneen viime vuosina, koska Suomi elää jo kotimaisten kuluttajien kulutuksesta ja palvelujen kasvusta. Tällaisia kommentteja voi Angervuon mukaan pitää yliampuvina.

”On mielenkiintoista nähdä, miten keskustelu viennin romahduksesta käynnistyy. Osa ekonomisteista tietysti sanoo, että ei kannata katsoa heinäkuun lukuja, kun eurooppalaiset lomailivat vasta elokuussa ja vienti on sen vuoksi laskussa” Angervuo jatkaa analyysissaan.

Angervuon mukaan kannattaisi katsoa Helsingin sataman vientiliikennetilaston lukuja.

”Helsingin satama on Suomen suurin vientisatama, jos Kilpilahden öljytuotesataman vientitonnit jätetään laskuista pois.”

”Pitäisikö Suomessa kesälomat siirtää pidettäväksi elokuussa muun eurooppalaisen tavan mukaan? Tämä ehkä auttaisi ekonomisteja ja yritysjohtoa seuraamaan talouden kehitystä myös juhannuksen jälkeen”, Angervuo karrikoi.