Fortum valmistaa biohajoavaa muovia jätteenpolton hiilidioksidista ensimmäisenä maailmassa
Fortum Recycling & Wasten Riihimäen laitoksella on onnistuttu valmistamaan biohajoavaa muovia jätteenpolton hiilidioksidista ensimmäisenä maailmassa. Hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen perustuva läpimurto on merkittävä askel teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi.
Biohajoava muovi tarkoittaa muovimateriaalia, joka hajoaa luonnollisesti mikro-organismien, kuten bakteerien ja sienten, vaikutuksesta. Tämä prosessi muuttaa muovin hiilidioksidiksi, vedeksi ja biomassaksi, jolloin se ei jää ympäristöön pitkäksi aikaa.
Carbon2x-hankejohtajan Tony Rehnin mukaan hiilidioksidipohjaisen muovin valmistaminen antaa uuden, kestävän raaka-aineen muovia hyödyntävälle teollisuudelle.
Hiilidioksidin talteenotolla tarkoitetaan tekniikoita, joilla poistetaan hiilidioksidia teollisista savukaasuista. Talteenottotekniikoiden avulla prosesseissa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ennen sen vapautumista poistokaasujen mukana.
”Olen erittäin ylpeä siitä, että työryhmämme on ensimmäisenä maailmassa onnistunut valmistamaan biohajoavaa muovia jätteenpolton hiilidioksidipäästöistä. Tämä läpimurto on merkittävä askel kohti kestävämpää muovinvalmistusta. Tämänkaltainen kehitystyö auttaa vähentämään riippuvaisuutta fossiilipohjaisista raaka-aineista sekä voi luoda uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa”, tarkentaa Rehn.
Hiilidioksidin hyötykäyttö parhaimmillaan uutena raaka-aineena
Fortumin mukaan vastaavia hiilidioksidin talteenoton kehityshankkeita on meneillään usealla teollisella alalla Suomessa ja maailmalla, mutta valtaosa niistä keskittyy synteettisten polttoaineiden valmistamiseen sekä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin.
Tällä hetkellä eri tutkimus- ja kehitystyötä tekevät tahot ovat esitelleet yleisimmin vaihtoehtoja talteenotetun hiilidioksidin varastoimisesta esimerkiksi meren pohjan alle.
Fortumin Carbon2x-hanke kuitenkin näkee, että ympäristöystävällisempi ja raaka-aineniukkuutta ajatellen parempi ratkaisu on ottaa talteenotettu hiilidioksidi käyttöön uusina materiaaleina varastoimisen sijaan. Näin voidaan vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä sekä saada hiili takaisin materiaalikiertoon.
”Talteenotettu hiilidioksidi kannattaa hyödyntää uudeksi raaka-aineeksi, eikä varastoida tai vapauttaa ilmakehään polttoaineen käytön yhteydessä. Talteen otetun hiilidioksidin hyötykäyttö on resurssiniukkuuden ja tulevaisuuden kannalta huomattavasti kestävämpi vaihtoehto”, Rehn kertoo.
Rehnin mukaan talteenotto ja hyödyntäminen tarjoaa myös yhden ratkaisun kasvavaan materiaalipulaan. Lisäksi hyötykäyttö edistää kiertotaloutta.
Fortum Recycling & Wasten Carbon2x-ohjelmassa pilotoitiin hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä vuonna 2022. Ohjelman tavoitteena on ottaa kierrätykseen kelpaamattoman jätteen polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt talteen ja valmistaa niistä vastuullisia tuotteita, kuten biohajoavaa muovia.
Muovi on monipuolisuutensa ansiosta ylivoimainen materiaali
Euroopassa syntyy lähes 100 miljoonaa tonnia kierrätykseen kelpaamatonta jätettä vuosittain, josta tuotetaan energiaa polttamalla. Rehnin mukaan Carbon2x-ohjelman innovaation käyttöönotto laajemmassa mittakaavassa tarkoittaisi, että jopa 90 prosenttia ilmakehään jätteenpoltosta vapautuvasta hiilidioksidista voidaan ottaa talteen ja sitoa tuotteisiin.
Muovi on monella tavalla hyödyllistä materiaalia. Kevyt, kestävä ja helposti muunneltava muovi on tänä päivänä osin korvaamaton materiaali esimerkiksi elintarvikkeiden pakkaamisessa ja kuluttajatuotteiden valmistuksessa.
Rehnin mukaan muovin tuotantoon tarvitaan uusia kestäviä ratkaisuja täydentämään kierrätys- ja biopohjaisia muoveja.
Biohajoava hiilidioksidipohjainen muovi tarjoaa merkittävän vaihtoehdon markkinoille, koska sillä on samat laadulliset ominaisuudet kuin perinteisillä neitseellisillä muoveilla.
”Haluamme edistää materiaalien kiertoa kattavasti. Uskomme, että tällaisista tuotteista on syntymässä kokonaan uusi vastuullisten muovien kategoria, vaikka edelleen tarvitaan muovien mekaanista kierrätystä”, Rehn selventää.
Biohajoavan muovin edut
Biohajoava hiilidioksidipohjainen muovi voidaan kierrättää uudelleen siinä missä monet muutkin muovit, jolloin hiilen kierto sulkeutuu. Biohajoava muovin etuna on lisäksi se, että vaikka se päätyisi vahingossa luontoon, se hajoaa, eikä jätä haitallista mikromuovia ympäristöön.
Rehnin mukaan Carbon2x-ohjelman innovaatiosta toivotaan ratkaisuja pakkausmateriaalituotannon lisäksi myös muille aloille.
”Meitä kiinnostaa erityisesti korkealaatuisten muovien valmistaminen esimerkiksi ruoka- ja kosmetiikkapakkauksia, leluja ja kodin elektroniikkaa varten. Pakkausmateriaalien lisäksi haluamme olla siis paljon laajemminkin muovituotteiden raaka-aineen tuottaja”, Rehn jatkaa.
Rehn arvioi, että tätä kehitysvauhtia jätteenpolton hiilidioksidipäästöistä valmistetun biohajoavan muovin teollinen tuotanto voi käynnistyä jo vuosikymmenen lopulla.
Carbon2x-ohjelman myötä syntynyt hiilidioksipohjaisen muovin tuotebrändi esitellään Euroopan markkinoille marraskuussa 2024.
Fortum Recycling & Waste on Fortum-konsernin liiketoiminta-alue, joka keskittyy kierrätykseen ja jätehuoltoon. Fortum Recycling & Waste on äskettäin myyty Summa Equitylle. Kaupan toteutuminen edellyttää tarvittavia viranomaishyväksyntiä sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen kuluvan vuoden neljännellä neljänneksellä.
Hyvä!
Lisää näitä ideoita. Sitten kun on valmis tuote, niin panostusta markkinointiin.
Markkinoinnissa kannattaa käyttää vaikka joitain amerikkalaisia huippuja vaikka maksaisikin.
Tavoitteeksi ehdottomasti johtava markkinansa-asema maailmassa ja hyvin tarkalla korvalla kuultava asiakkaita.
Onneksi olkoon Fortum!
Hölmöläisten hommaa tuottaa hiilidioksidista hiilidioksidia !! ja vieläpä huomattavin kustannuksin vaikka prosessin välituote olisi nimeltään biohajoava muovi !!
On syytä ymmärtää, että kaikki ihmiskunnan hyödyntämä energia on kotoisin auringosta. Sitä ovat myös maakaasu, polttoöljy ja kivihiili, joissa Luonto on varastoinut biomassasta puristamaansa hiiltä maan uumeniin. Ihminen polttaa niitä tuottaakseen energiaa ja päästää syntyvän hiilidioksidin ilmaan.
Ainoa tapa lopettaa ilman hiilidioksiidipitoisuuden nousu on lopettaa
maakaasun, öljyn ja kivihiilen poltto…
Se ei edes maksa mitään. Jotkut vaan lakkaavat tienaamasta sillä.
Muut aurinkoenergian muodot, vesivoima, tuulivoima, valokennot jne eivät aiheuta merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Otettakoon ne käyttöön tarvittavassa laajuudessa.
Ilman hiilidioksidipitoisuutta lisäämättä voimme tuottaa energiaa myös polttamalla Luonnon fotosynteesissä aurinkoenergialla tuottamaa biomassaa, kuten puuta, turvetta tai esim sokeriruosta tai viljasta tuotettua alkoholia jne. pitäen huolta siitä, että fotosynteesissä hiiltä sitoutuu samaa tahtia kuin sitä poltossa vapautuu. Näin tapahtuu kun sadonkorjuu, oli se puuta, sokeriruokoa, maissia tms. tekee tilaa uudelle kasvulle.