Energiayhtiö Fortumin osake on kivunnut vuoden aikana 45 prosenttia ja kuluvana vuonna 18 prosenttia lisää. Samaan aikaan yhtiön liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto laskivat vuonna 2025 tuntuvasti.
Tekoälybuumissa sijoittajien mielenkiinto on kääntynyt laitevalmistajista sähköyhtiöiden kohonneisiin tuotto-odotuksiin.
Fortumin osake on noussut erityisesti syksystä 2025 alkaen, samaan aikaan kuin muidenkin suurten eurooppalaisten sähköyhtiöiden kurssit ovat ponkaisseet ylös. Kyseessä ei siis ole pelkästään yhtiökohtainen tarina, vaan laajempi sektorin uudelleenhinnoittelu.
Fortum kuitenkin erottuu joukosta yhdellä merkittävällä tekijällä.
Yhtiön sähköntuotannosta 99 prosenttia perustuu uusiutuviin energianlähteisiin ja ydinvoimaan, ja ominaispäästöt ovat Euroopan alhaisimpia. Juuri tätä kansainväliset hyperskaalaajat vaativat. Microsoftin ja Googlen kaltaiset datakeskustoimijat edellyttävät palvelimiltaan puhdasta sähköä, ja Pohjoismaiden kylmä ilmasto tekee jäähdytyksestä energiatehokasta.
Kysyntäennusteet ovat valtavia. Kantaverkkoyhtiöiden kesäkuussa 2025 julkaiseman arvion mukaan pohjoismainen vuotuinen sähkönkysyntä voisi nousta nykyisestä noin 400 terawattitunnista 550 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Lukuihin sisältyy paljon epävarmuutta, mutta kehityksen suunta vaikuttaa selvältä.
Kustannuskuri purtu loppuun
Kurssinousua selittävät myös yhtiön omat toimet. Vuosina 2024 ja 2025 toteutettu tehostamisohjelma pienensi vuotuisia kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla. Se vastaa noin kymmentä prosenttia konsernin vuoden 2022 kiinteistä kustannuksista.
Portfolion keventäminen on ollut yhtä määrätietoista. Kierrätys- ja jäteliiketoiminnan sekä Intian aurinkosalkun myynnit tuottivat yhteensä noin 816 miljoonaa euroa, jolla tasetta on vahvistettu ja pääomia vapautettu ydinliiketoimintaan.
Venäjän-liiketoiminnoista ja Uniperista irtautumisen jälkeen Fortum on käytännössä palannut pohjoismaiseksi sähköntuottajaksi.
Kenties merkittävin yksittäinen strateginen päätös on Loviisan ydinvoimalan käyttöiän jatkaminen vuoteen 2050. Uuden käyttölupakauden aikana laitoksen arvioidaan tuottavan jopa 180 terawattituntia sähköä, ja investointien odotetaan nousevan noin miljardiin euroon. Laitos tuottaa noin kymmenesosan Suomessa kulutetusta sähköstä.
Sinänsä Loviisa ei ole pelkkä vahvuus. Ydinvoiman käytettävyysaste jäi vuonna 2025 vain 75 prosenttiin, kun tavoitteeksi on asetettu yli 90 prosenttia. Suunniteltua pidemmät vuosihuollot ja suunnittelemattomat tehonalennukset söivät tuotantoa. Parannettavaa riittää, eikä yhtiö voi perustella miljardin investointiohjelmaa pelkällä lupauksella, jos käytettävyys ei nouse.
Investointioptio odottaa käyttöään
Toimitusjohtaja Markus Rauramo on asettanut yhtiölle kovan tulostavoitteen. Fortum odottaa vertailukelpoisen liikevoittonsa kasvavan 330 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä, ja vertailupohja on 930 miljoonaa euroa.
Parannus perustuu yhtiön mukaan laitosten käytettävyyden parantamiseen, toiminnan tehostamiseen ja orgaaniseen kasvuun. Arvio ei sisällä vaikutuksia investoinneista, yritysostoista tai sähkön hinnan muutoksista.
Se on tietoinen valinta. Yhtiö haluaa osoittaa, että tulosparannus syntyy omista toimista, ei suotuisasta markkinasta. Toisaalta sähkön hinnan jättäminen arvion ulkopuolelle herättää kysymyksen siitä, miten paljon todellista nousuvaraa jää piiloon.
Tuulivoiman puolella Fortum on edennyt nopeasti. Pjelaxin 380 megawatin tuulipuisto aloitti kaupallisen toimintansa, ja sen vuotuinen tuotanto on noin 1,1 terawattituntia. Kyseessä on Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto.
Merkittävämpi signaali piilee kehitysportfolioissa. Fortum hankki Enersenseltä noin 2,6 gigawatin ja ABO Energyltä noin 4,4 gigawatin maatuulivoiman kehitysportfoliot. Lupakäsittelyssä on nyt noin kahdeksan gigawattia maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita Pohjoismaissa.
Hankkeiden toteutumiseen on pitkä matka, mutta ne antavat Fortumille optioarvoa, jota markkina hinnoittelee. Vuosien 2026–2030 pääomainvestoinneiksi arvioidaan noin kaksi miljardia euroa ilman yritysostoja, mutta sen päälle yhtiöllä on mahdollisuus sijoittaa 2,5 miljardia euroa lisää houkutteleviin kohteisiin.
Tuo 2,5 miljardin investointivara on strategisesti kiinnostava. Se kertoo siitä, ettei Fortum ole vielä sitonut pääomia datakeskusten ja teollisuuden sähköistymisen tuomaan kysynnän kasvuun. Yhtiö odottaa oikeaa hetkeä. Geopoliittinen epävarmuus ja suurten teollisuushankkeiden toteutumiseen liittyvät riskit tekevät varovaisuudesta ymmärrettävää.
Suomen datakeskuskapasiteetin odotetaan jo tehtyjen investointipäätösten perusteella kaksinkertaistuvan vuoteen 2027 mennessä, ja kaikkien tiedossa olevien suunnitelmien yhteiskapasiteetti yltää yli 3,4 gigawattiin.
Jos edes murto-osa näistä toteutuu, Fortumin puhtaalle perusvoimalle riittää ostajia. Ratkaisevaa on, miten nopeasti suunnitelmat muuttuvat sähkösopimuksiksi.
Takana tulospettymys
Fortumin viime vuoden viimeinen vuosineljännes oli niin analyytikoiden kuin sijoittajienkin odotuksia heikompi. Yhtiön liikevaihto oli 1,4 miljardia euroa kuten vertailukaudellakin. Vertailukelpoinen liikevoitto kuitenkin laski viime vuoden 257 miljoonasta eurosta 251 miljoonaan euroon.
Analyytikoiden konsensusodotus Fortumin vertailukelpoiselle liikevoitolle oli 281 miljoonaa euroa, joten yhtiö jäi kauas odotuksista.
Generation-segmentin tulos laski 245 miljoonaan euroon viime vuoden 265 miljoonasta eurosta, mikä johtui pääasiassa alhaisemmista sähkön suojaushinnoista.
Fortum odottaa vertailukelpoisen liikevoiton paranevan 330 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä.
