Suomen datakeskusyhdistys ja EK julkaisivat noin viikko sitten selvityksen Suomeen mahdollisesti rakennettavista datakeskuksista. Jo tehtyjen investointipäätösten perusteella Suomen datakeskuskapasiteetti kasvaa vuosittain 52 prosenttia vuoteen 2027 asti ja jatkaa sen jälkeen noin 21 prosentin vuosikasvua. Tämä tarkoittaa kapasiteetin kaksinkertaistumista vuoteen 2027 mennessä ja yli 1,5 gigawatin kokonaiskapasiteettia vuoteen 2030 mennessä.
Nämä luvut kertovat kuitenkin vain varmistetusta kasvusta. Kaikkien tiedossa olevien investointisuunnitelmien yhteiskapasiteetti on yli 3,4 gigawattia. Toteuma riippuu hankekohtaisista edellytyksistä ja investointiympäristön olosuhteista.
Suomella on siis poikkeuksellinen mahdollisuus nousta Euroopan datainfrastruktuurin kärkimaiden joukkoon.
Tällä hetkellä Suomessa on jo 33 datakeskusta, joiden kapasiteetti on noin 285 megawattia eli karkeasti yhden paperitehtaan tehon verran. Viiden vuoden kuluttua maamme datakeskusten tarvitsema teho olisi suunnitelmien mukaan yli 1,5 gigawattia, eli Olkiluoto 3 tehon 1,6 gigawatin suuruinen.
Kaikkien jo tiedossa olevien investointisuunnitelmien yhteiskapasiteetti on yli 3,4 gigawattia eli suunnilleen sama kuin TVO:n Olkiluoto OL1, OL2 ja OL3 yksiköiden yhteisteho.
Sähkön kulutus Suomessa kasvoi 3,4 prosenttia vuonna 2024. Kulutuksen kasvua ajoi erityisesti datakeskukset ja lämmityksen sähköistyminen. Vuonna 2024 sähkön kulutus maassamme oli 82,7 terawattituntia. Suomen aluehinnan keskihinta oli vuonna 2024 45,57 euroa/MWh.
Lauantaina 15. marraskuuta illalla maamme sähköntuotanto oli 12 560 megawattia, josta tuulivoimaa oli 6 486 megawattia (noin 52 prosenttia), ydinvoimaa oli 3 944 megawattia (noin 31 prosenttia), vesivoimaa 966 megawattia (noin kahdeksan prosenttia), teollisuuden yhteistuotanto 897 megawattia (noin seitsemän prosenttia), yhteistuotanto kaukolämpö 170 megawattia (noin yksi prosenttia), muu tuotanto 70 megawattia (noin 0,6 prosenttia).
Lauantai oli pohjoisessa hyvin tuulinen, joten tuulivoiman osuus oli hyvin korkea. Tuulivoiman osuus koko Suomen tuotannosta oli viime keväänä suurimmillaan. Silloin teho nousi yli 7 000 megawatin tehon.
Datakeskukset luovat noupaineita sähkön hintaan
Datakeskukset käytännössä toimivat ympäri vuoden ja myös silloin, kun tuulivoimaa ei juuri ole saatavissa. Tuulivoiman tuotanto laskee hyvin pieneksi talven kovimmilla pakkasilla, jolloin sähkötehon tarve nousee korkeimmilleen lämmitysenergian tarpeen vuoksi.
Jo nyt tuulivoiman jäädessä pieneksi heikkojen tuulien aikana, kotimaisilla sähkömarkkinoilla esiintyy korkeita sähkön hintapiikkejä. Jos ja kun datakeskusten sähkötehon tarve nousee investointien kasvun vuoksi jopa 3,4 gigawatin tasolle, eli suunnilleen TVO:n ydinvoimaloiden jatkuvan tehon tasolle, voi sähkön hintaan kohdistua nousupaineita.
Voimakas tuulivoiman rakentaminen on ainakin toistaiseksi hiljentynyt, koska korkojen nousu vesitti monen tuulivoimapuiston rakentamisen ainakin toistaiseksi. Kauppalehti kertoi 15. marraskuuta, että Ruotsin tuulivoimabuumi on kääntynyt kriisiksi: uusia hankkeita ei synny ja kaksi yhtiötä on jo kaatunut.
Vuonna 2025 Suomessa valmistuu uutta tuulivoimaa 1 100 megawattia, mutta vuonna 2026 Suomeen ei valmistu yhtään uutta tuulipuistoa. Vuosille 2026 ja 2027 odotetaan joitakin uusia investointipäätöksiä.
Sijoittajat hullaantuivat sähköyhtiöiden osakkeista USA:ssa ja Euroopassa
Moni osakesijoittaja on viime kuukausina ihmetellyt esimerkiksi Fortumin osakekurssin kehitystä. Fortumin osakekurssi on noussut kuluvan vuoden alusta jo 51 prosenttia irronnut osinko huomioiden. Samana aikana Helsingin pörssin yleisindeksi on noussut ”vain” 29 prosenttia.
Fortumin tulos ennen veroja vuoden 2025 tammi-syyskuussa laski 32 prosenttia. Vuoden 2026 pohjoismaisesta tukkumyynnistä Fortum on suojannut jo 70 prosenttia hintaan 41 euroa/MWh eli euron verran matalampaan hintaan kuin yhtiön kuluvan vuoden hinta on ollut.
Fortum joutunee laskemaan viime vuodelta maksaman 1,40 euron osingon jopa puoleen. Jos yhtiö pitäisi osingon kuluvalta vuodelta ennallaan, maksaisi yhtiö osinkoa ainakin kolmanneksen enemmän kuin osakekohtaista tulosta kertyy tänä vuonna.
Fortumin osakekurssi on noussut erityisesti syksyn aikana, eli samaan aikaan kuin muiden suurten eurooppalaisten sähköyhtiöiden osakekurssit ovat tehneet rajun loikan.
Syy kurssinousuun on datakeskusten investointibuumi, joka on kiehunut Yhdysvalloissa. Tekoälyn käyttöönoton kilpajuoksu on lisännyt datakeskusten investointeja kymmenien ja nyt jo satojen miljardien innolla ympäri maailmaa.
Esimerkiksi USA:ssa New Yorkin alueen suuri sähköyhtiö Constellation Energyn osakekurssi on noussut kuluvan vuoden alusta jo 51 prosenttia. Yhtiön osinkotuotto on 0,5 prosenttia ja yhtiön P/E-luku on 12 kuukauden ennusteella laskettuna noin 33x eli lähes Nvidian luokkaa. GE:n erikseen listauttaman GE Vernovan (GEV) osakekurssi on noussut kuluvan vuoden alusta 76 prosenttia.
Menossa on siis kilpajuoksu tekoälyn infrastruktuurin rakentamisesta, missä ensimmäisessä aallossa ovat datakeskusten rakentaminen ja niiden täyttäminen servereillä ja niille sähkön hankkiminen hinnalla millä hyvänsä.
