Inflaatio on laskenut Suomessa selvästi. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli helmikuussa vain 0,5 prosenttia. Tammikuussa inflaatio oli 0,7 prosenttia. Hitaampaa inflaatiota on Suomessa mitattu viimeksi vuonna 2020 koronapandemian yhteydessä.
Helmikuussa 2025 kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten yleisen sairaalamaksun, hoitovastikkeiden ja savukkeiden hintojen nousu. Kuluttajahintojen nousua puolestaan vuoden takaisesta hillitsi eniten sähkön hinnan, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen lasku.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 1,1 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Tilastokeskuksen julkaisemat tuoreet inflaatiolukemat helmikuulta antavat vahvaa osviittaa siitä, että vauhdikkaan inflaation jakso on jäänyt pysyvästi historiaan.
”Kuukausitasolla nähtiin jonkinlaista hintojen kallistumista, mutta se on jokavuotinen tapahtuma. Keskimäärin suurin hintojen nousu mitataan juuri helmikuussa, jolloin alkuvuodesta tehdyt korotukset tulevat näkyviin inflaatiossa. Tänä vuonna nousu oli kuitenkin tavallista pienempää”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Hyödykeryhmistä eniten kallistuivat elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Pidemmässä tarkastelussa ruuan hinta on silti kehittynyt Suomessa maltillisesti jo pari vuotta.
Vasta nyt ruuan hinta nousi yli tason, joka saavutettiin ensimmäisen kerran jo maaliskuussa 2023.
”Jostain kummallisesta syystä kotitaloudet ennakoivat kyselyissä inflaation pysyvän sitkeästi yli neljässä prosentissa jatkossakin. Kuluttajaluottamuksen elpymisen kannalta olisi suotavaa, että ihmiset pikkuhiljaa uskoisivat, että vauhdikkaan inflaation jakso on jäänyt pysyvästi historiaan. Tosiasiassa nykyinen hintojen hidas nousutahti tukee selvästi ostovoiman kasvua”, sanoo Appelqvist.
Pitkään lainakorkojen iso rooli kiihdytti kotimaista inflaatiolukemaa, mutta nyt korot ovat kääntyneet vuositasollakin selvään laskuun.
Korkojen lasku tulee merkittävällä tavalla jarruttamaan kotimaista inflaatiota jatkossakin. Lainakoroista ja asuntojen hinnoista putsattu eurooppalaisen standardin mukainen inflaatio onkin juuri nyt selvästi vauhdikkaampaa, mutta sekään ei kerro mistään valtavista hintapaineista, vaan melko verkkaisesta kehityksestä.
Maailmantalouteen liittyy paljon epävarmuutta Yhdysvaltojen kauppapolitiikan takia. Tullit heikentäisivät suomalaista vientikysyntää, mutta inflaatiota ne eivät synnytä ainakaan ilman hyvin laajamittaisia vastatulleja.
Appelqvist rauhoittelee myös Trumpin tullipolitiikasta säikähtäneitä.
”Lähtökohtaisesti Trumpin tullipolitiikan vaikutus kotimaiseen inflaatioon jää pieneksi, vaikka mahdolliset vastatullit nostavatkin yksittäisten tuotteiden hintoja. Kauppasodalla saattaa olla jopa inflaatiota hidastava vaikutus sekä yleisen suhdanteen heikkenemisen kautta että tarjonnan lisääntymisen kautta, kun Kiina ja muut tullien uhreiksi joutuneet maat suuntaavat vientiään pois Yhdysvalloista kohti Eurooppaa”, arvioi Appelqvist.
