Perjantaina julkaistu Michiganin yliopiston kuluttajasentimentti-indeksi laski maaliskuun ennakon perusteella lukemaan 57,9. Lukema oli odotuksia matalampi, koska ekonomistit odottivat, että indeksi laskisi lukemaan 63,1 helmikuun lopullisesta lukemasta 64,7.
”Monet kuluttajat mainitsivat politiikan ja muiden taloudellisten tekijöiden korkean epävarmuuden tason; talouspolitiikan jatkuvat vaihtelut tekevät tulevaisuuden suunnittelusta hyvin vaikeaa kuluttajille riippumatta poliittisista mieltymyksistä”, kertoi Michiganin yliopiston kuluttajatutkimuksen johtaja Joanne Hsu.
”Kaikkien kolmen poliittisen suuntauksen kannattajat ovat yhtä mieltä siitä, että talousnäkymät ovat heikentyneet helmikuusta lähtien”, hän toteaa.
Kuluttajaluottamuksen laskua havaittiin tasaisesti kaikissa ikä-, koulutus-, tulotaso-, varallisuus- ja maantieteellisissä ryhmissä sekä poliittisten suuntausten välillä, Hsu kertoi.
Republikaanit, jotka olivat aiemmin olleet suhteellisen optimistisia talouden suhteen, raportoivat odotustensa laskeneen 10 prosenttia. Itsenäisillä äänestäjillä lasku oli 12 prosenttia, kun taas demokraattien odotukset romahtivat 24 prosenttia.
Puoluekohtaiset erot ovat merkittäviä
Puoluekohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Demokraattien keskuudessa kuluttajaluottamus oli jopa matalampi kuin finanssikriisin aikana 2007-2009. Sitä vastoin republikaanien mukaan taloustilanne on vahvistunut suhteessa edellisvuoteen.
Istuvan presidentin puolueella on suuri vaikutus siihen, miten ihmiset suhtautuvat talouteen. Ei siis ole yllättävää, että demokraatit kokivat taloustilanteen huomattavasti heikommaksi kuin republikaanit viimeisimmässä kyselyssä. Tämä trendi on jatkunut siitä lähtien, kun Trump voitti marraskuun vaalit. Demokraattien luottamus laski vaalien jälkeen, kun taas republikaanien luottamus nousi.
”Tosiasiassa nykyiset talousolot eivät juurikaan muuttuneet, mutta odotukset tulevaisuudesta heikkenivät monilla talouden osa-alueilla, kuten henkilökohtaisessa taloudessa, työmarkkinoilla, inflaatiossa, liiketoimintaolosuhteissa ja osakemarkkinoilla”, Hsu totesi.
Puoluekohtaiset erot vastauksissa ovat korkean inflaation lisäksi osittain vaikuttaneet siihen, että kyselyihin perustuvien talouskehitystä ennakoivien indikaattorien ennustekyky on heikentynyt viime vuosina.
Kuluttajaluottamus romahti Covid-19-pandemian aikana saavuttaen kaikkien aikojen matalimman tasonsa vuonna 2022. Vaikka indeksi on jonkin verran toipunut, se ei ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle. Kulutus sen sijaan elpyi nopeasti maaliskuun 2020 alkuvaiheen notkahduksen jälkeen ja on ollut tasaisessa nousussa siitä lähtien.
Vielä ennen pandemiaa vaihtelut kuluttajasentimentissä voitiin pitkälti selittää tavanomaisilla makrotaloudellisilla muuttujilla. Kyselyjen heikompi ennustevoima talousindikaattorina tarkoittaa samalla sitä, että sijoittajan ei kannata nykytilanteessa nojata niihin liikaa, vaan painottaa finanssimarkkinoiden hinnoittelua talouden kehitystä ennakoivana indikaattorina.
Inflaatiohuolet ovat nousseet
Michiganin yliopiston kyselyn mukaan inflaatio-odotukset seuraavalle vuodelle nousivat 4,9 prosenttiin edellisen kuukauden 4,3 prosentista, mikä on korkein lukema sitten vuoden 2022 lopun. Huomionarvoista kuitenkin on, että puoluekohtaiset erot ovat suuria myös inflaatio-odotuksissa. Demokraatit odottavat, että inflaatio on 6,5 prosenttia seuraavan vuoden aikana, kun sitä vastoin republikaanien odotus on vain 0,1 prosenttia.
Yhdysvaltain keskuspankille (Fed) nousevat inflaatio-odotukset ovat ongelma, sillä odotukset vaikuttavat kulutukseen ja ruokkivat sitä kautta hintojen nousua. Jos ihmiset odottavat korkeampaa inflaatiota, ne voivat vaatia korkeampia palkkoja. Yritykset voivat myös nostaa hintoja etukäteen, jolloin inflaatio toteutuu itseään vahvistavana ilmiönä.
Jos pitkän aikavälin inflaatio-odotukset nousevat, yhä useammat Fedin keskuspankkiirit voivat päätyä siihen, ettei korkoja tulisi laskea taantuman torjumiseksi.
”Kuinka keskuspankin tulisi reagoida tilanteeseen, jossa työmarkkinat heikkenevät, mutta inflaatio pysyy korkeana tai jopa nousee?” kysyi St. Louisin Fedin puheenjohtaja Alberto Musalem puheessaan Washingtonissa viime viikolla. ”Katsoisin tarkasti, pysyvätkö inflaatio-odotukset hyvin ankkuroituina keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.”
1970-luvulla kohonneet inflaatio-odotukset olivat keskeinen syy siihen, miksi inflaation hallinta oli tuolloin huomattavasti kalliimpaa kuin vuodesta 2022 lähtien, Musalem sanoi. ”Siksi olisin erityisen huolissani, jos näkisin merkkejä inflaatio-odotusten irtoamisesta nykyään.”
Vaikka inflaatio hidastui helmikuussa, työministeriö raportoi keskiviikkona, että tämä saattaa olla viimeinen rauhallinen lukema hetkeen. Ekonomistit odottavat, että Trumpin tullit nostavat monien tuotteiden hintoja lähikuukausina.
Trumpin hallinto asetti tällä viikolla 25 prosentin tullit Yhdysvaltoihin tuotavalle teräkselle ja alumiinille, mikä johti vastatoimiin kauppakumppaneilta.
Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell totesi vastikään, ettei rahapolitiikka ole ennalta määrätyllä uralla. Jos talous pysyy vahvana, mutta inflaatio ei vakaasti lähesty kahden prosentin tavoitetta, Powell odottaa Fedin pitävän korot ennallaan.
Mutta jos työmarkkinatilanne heikkenee tai inflaatio hidastuu odotettua nopeammin, Powellin mukaan Fed voi helposti laskea korkoja tarpeen mukaan. ”Varovaisuuden kustannukset ovat hyvin, hyvin pienet,” Powell sanoi.
”Talous on hyvässä kunnossa. Se ei oikeastaan tarvitse mitään toimenpiteitä meiltä juuri nyt. Siksi voimme odottaa – ja meidän tuleekin odottaa.”
