
Vuoden 2022 alkupuolella alkanut korkotason nousu laittoi suomalaiset kotitaloudet poikkeukselliselle kulukuurille, kun asuntolainojen hinnat kaksinkertaistuivat ennätyslyhyessä ajassa eikä tilanteeseen tuonut helpotusta edes lainavertailu.
Tämä sai aikaan sen, että kuluttajien lainanottohalukkuus ja maksukyky laskivat ennätyksellisen nopeasti.
Yrityspuolella pahimman osuman ottivat puolestaan rakennusyhtiöt, sillä uudiskohteiden myynti pysähtyi lähes kokonaan melkein kahdeksi vuodeksi. Suurista suomalaisista rakentajista muun mukassa YIT:llä oli pahimmillaan reilusti yli 1000 myymätöntä uudiskohdetta ja vielä vuoden 2024 loppupuolellakin niitä oli reilut 700 jäljellä.
Toisen epäonni on tietysti toisen onni ja lyhyellä aikavälillä tilanteen voittajia olivat tietenkin pankit, joiden korkotuotot nousivat nopeasti uusiin ennätyslukemiin. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että pankkien ongelmat voivat olla vasta edessäpäin, sillä lyhyen ajan sisään voimaan astuneet positiivinen luottorekisteri ja Basel IV voivat vaikeuttaa luotonantoa merkittävästi.
Onkin syytä kysyä, että ovatko pankit valmiita kohtaamaan nämä haasteet vai onko edessä uusi luotonannon jääkausi?
Korkotaso on laskenut 40 prosenttia jo huipulta, mutta markkinoilla kuohuu
Vaikka korkojen voimakas nousu kurittikin suomalaisia kotitalouksia ja yrityksiä, on tilanne onneksi kääntynyt jo hieman parempaan suuntaan.
Korkotaso saavutti huippunsa vuoden 2023 lopulla ja siitä lähtien markkinakorot ovat laskeneet jo noin 40 prosenttia. Tämä on ollut helpottava uutinen erityisesti asuntovelallisille, joiden kuukausierät ovat alkaneet hiljalleen laskea. Tällä hetkellä edullisin laina on parhaimmillaan noin 3,0 prosentin luokkaa – marginaali huomioiden.
Toisaalta kulunut vuosi on kuitenkin alkanut ristiriitaisissa merkeissä. Kansainvälisen talouden epävarmuus on lisääntynyt merkittävästi Yhdysvaltojen asettamien uusien kauppatullien seurauksena.
Presidentti Donald Trumpin paluu valtaan ja hänen hallintonsa nopeasti käyttöön ottamat tullimaksut ovat aiheuttaneet levottomuutta maailmanmarkkinoilla, lisäten samalla pelkoa laajamittaisesta kauppasodasta ja sen kielteisistä vaikutuksista Euroopan talouteen.
Euroalueen vientivetoiset taloudet – Suomi mukaan lukien – ovat erityisen herkkiä tällaisille häiriöille. Kauppasodan eskaloituminen heikentäisi merkittävästi suomalaisten yritysten vientinäkymiä ja voisi johtaa uuteen talouskasvun hidastumiseen juuri, kun kotimainen kysyntä oli alkanut elpyä korkojen laskun myötä.
Tämä epävarmuus heijastuu myös rahoitusmarkkinoille, joissa riskien arviointi vaikeutuu entisestään. Rahoituslaitokset saattavat jälleen tiukentaa luotonantoaan varautuessaan mahdolliseen kansainvälisen talouden taantumaan.
Vaikka kotimaiset korkonäkymät näyttävätkin paremmilta kuin vielä vuosi sitten, kansainvälisen tilanteen kehittyminen lähikuukausina määrittää pitkälti sen, mihin suuntaan Suomen lainamarkkinat lopulta asettuvat.
Miltä Suomen lainamarkkinan tulevaisuus näyttää?
Sääntely kiristyy entisestään. Tulevien vuosien aikana lainamarkkinaa säätelevät lait ja määräykset tiukentuvat, erityisesti kulutusluottojen osalta. Positiivisen luottorekisterin ja Basel IV -säännösten myötä pankkien ja luotonantajien odotetaan suhtautuvan luotonantoon aiempaa varovaisemmin ja lainaa voi olla vaikeampi saada kuin aiemmin.
Korkotaso pysyy epävarmana – odotettavissa voimakkaita vaihteluita. Vaikka korot ovat laskeneet vuoden 2023 huipuista, epävarmuus tulee säilymään. Korkokehitystä ohjaa lähivuosina etenkin kansainvälinen talous ja mahdolliset uudet geopoliittiset häiriöt. Lyhyen aikavälin matalat korot voivat nopeasti muuttua uudelleen nouseviksi, jos inflaatiopaineet tai geopoliittiset riskit kärjistyvät.
Lainamarkkinan kilpailu kiristyy – digitaaliset palvelut valtaavat alaa. Tulevina vuosina kilpailu lainamarkkinoilla kiihtyy entisestään. Perinteiset pankit joutuvat haastetuiksi ketterien, digitaalisten rahoituspalveluiden toimesta. Samalla kuluttajat tottuvat yhä enemmän vertailupalveluiden ja digitaalisten alustojen käyttöön, mikä pakottaa myös perinteiset pankit kehittämään digitaalisia palveluitaan entistä nopeammin.
Tekoäly ja automaatio muuttavat lainamarkkinan toimintaa. Tekoälyn ja automaation rooli kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti lainojen myöntämisessä, luottoriskien arvioinnissa ja asiakaspalvelussa. Lainapäätösten nopeus ja tarkkuus paranevat huomattavasti, mutta samalla korostuvat myös eettiset kysymykset: miten tekoälyn päätökset läpinäkyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta varmistetaan?
Suuret muutostekijät tulevat Suomen ulkopuolelta. Suomen lainamarkkinoiden tulevaisuutta voivat muuttaa merkittävästi myös globaalit tekijät: Yhdysvaltojen kauppapolitiikan arvaamattomuus, Euroopan keskuspankin päätökset rahapolitiikasta sekä mahdolliset geopoliittiset kriisit Euroopassa. Esimerkiksi pitkittynyt kauppasota tai poliittinen levottomuus voivat johtaa tilanteeseen, jossa pankkien luotonanto supistuu voimakkaasti ja talous ajautuu taantumaan.
Lainamarkkinan tulevaisuus on siis kaikkea muuta kuin varma – varmaa on ainoastaan jatkuva muutos, johon niin kuluttajien, yritysten kuin pankkienkin on hyvä varautua ajoissa.