Avioehto eli avioehtosopimus on puolisoiden välinen kirjallinen sopimus, jolla voidaan määritellä, miten omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä joko eron tai kuoleman vuoksi. Sopimuksella poiketaan laissa säädetystä avio-oikeudesta, joka muuten edellyttäisi omaisuuden tasavertaista jakamista puolisoiden kesken.
Avioehdossa voidaan sopia esimerkiksi siitä, että tietty omaisuus, kuten peritty kiinteistö tai yritys, jää avio-oikeuden ulkopuolelle ja säilyy omistajallaan myös avioliiton päättyessä.
Sopimuksen sisältö voi olla hyvin joustava, ja siihen voidaan ottaa huomioon juuri puolisoiden omat tarpeet ja tilanteet. Jos tarve tai tilanne muuttuu, avioehtoa voi muuttaa tai peruuttaa uudella sopimuksella. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Avioehto tehdään yhdessä, ja sen tekeminen vaatii molempien puolisoiden suostumuksen sekä kahden esteettömän henkilön todistajan allekirjoitukset. Sopimus tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon, jotta se on lainvoimainen.
Vaikka avioehdon teko saattaa tuntua monissa parisuhteissa arkisemmalta aiheelta kuin romanttiselta, sen merkitys tulee useimmiten esille vasta avioliiton päätyttyä joko eroon tai puolison kuolemaan.
Keskustelu aiheesta ei tarvitse olla epäluottamuksen osoitus, vaan se voidaan nähdä osana järkevää talouden suunnittelua ja tilanteisiin varautumista.
Puolisoiden erilainen varallisuus usein syynä avioehtoon
Avioehdon laatiminen kannattaa harkita etenkin silloin, jos puolisoilla on merkittävästi erilainen varallisuus, tulevia perintöjä tai esimerkiksi perheyrityksen osakkeita, jotka halutaan pitää suvun omaisuutena.
Lisäksi avioehto auttaa selkeyttämään omaisuuden jakamista uusperheissä, missä molemmilla puolisoilla on omia lapsia, tai tilanteissa, joissa toinen puoliso on joutunut pitkäaikaiseksi kodinhoidoksi.
Avioehdolla voidaan myös suojautua toisen puolison velkaantumista tai konkurssia vastaan, sillä ilman avioehtoa varakkaamman puolison omaisuutta voidaan käyttää toisen puolison velkojen maksamiseen eron yhteydessä.
Avioehto on mahdollista tehdä milloin tahansa. Se voidaan tehdä esimerkiksi ennen avioliiton solmimista, heti häiden jälkeen tai vaikka vuosia myöhemmin, kun elämäntilanne on muuttunut.
Monet pariskunnat tekevät avioehdon vasta, kun ovat jo olleet naimisissa pitkään, ja yleinen syy avioehdon tekemättä jättämiseen on usein ajan puute tai keskustelun välttäminen.
Avioehdon laatiminen ei ole vain varautumista eroon, vaan myös huolehtimista eloonjääneen puolison taloudellisesta asemasta kuolintapauksessa.
Avioehto on siis järkevä tapa suojata omaa ja puolison taloutta, ehkäistä sukuriitoja sekä varmistaa, että omaisuus jakautuu haluamallaan tavalla.
Keskustelu avioehdosta kannattaa aloittaa avoimesti ja hyvissä ajoin, sillä sopimuksen laatiminen selkeyttää taloudellisia asioita ja helpottaa tulevaisuuden suunnittelua.
Avioehto voi johtaa kohtuuttomuuksiin
Avioehdon laatimisesta on siis usein hyötyä, mutta on myös tilanteita, joissa sen tekeminen ei välttämättä ole järkevää tai se voi jopa johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.
Avio-oikeus on alun perin luotu suojaamaan heikommassa asemassa olevaa puolisoa, ja sen tarkoitus on varmistaa, että esimerkiksi kotia ja lapsia huolehtinut puoliso ei jää ilman turvaa avioliiton päättyessä.
”Jos toinen on hoitanut lapsia vaikka viisi tai kymmenen vuotta kotona, eikä siksi ole pystynyt kerryttämään omaisuuttaan puolisonsa tavoin, on varsin kohtuutonta, jos hänellä ei olisi avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Lasten hoitaminen on merkittävää työtä”, toteaa Ylelle avioehtoja työkseen laativa perhe- ja perintöoikeuden juristi Maiju Rihtniemi.
Jos puolisoiden taloudellinen tilanne on hyvin samanlainen ja molemmat ovat tasaveroisessa asemassa työelämässä sekä omaisuuden kartuttamisessa, avioehtoa ei välttämättä tarvita.
Lisäksi jos toinen puoliso on ollut pitkään kotona ja hoitanut lapsia tai kotitöitä, hänen oikeutensa avio-oikeuteen ovat erityisen vahvoja, ja avioehdon tekeminen voi joissain tapauksissa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen, jossa kotityötä tehnyt ei saa omaisuuttaan takaisin. Tällöin avio-oikeus toimii takaamaan oikeudenmukaisuuden ja estämään tilanteen, jossa toinen puoliso jää taloudellisesti heikompaan asemaan.
Avioehdon laadinta ei myöskään ole suositeltavaa, jos se tehdään painostuksen alla tai ilman riittävää ymmärrystä siitä, mitä sopimus oikeasti tarkoittaa. Tällöin sopimuksen sisältö voidaan kyseenalaistaa ja jopa mitätöidä oikeudessa, jos sitä pidetään kohtuuttomana tai puoliso on allekirjoittanut sen pakon edessä.
Myös tilanteissa, joissa sopimus on laadittu epäselvästi, voi syntyä riitoja ja tulkinnanvaraisuutta omaisuuden jaossa.
Avioehdon tarpeellisuus riippuu pitkälti pariskunnan omasta tilanteesta ja siitä, mitä he kokevat oikeudenmukaiseksi. On hyvä keskustella asiasta puolison kanssa sekä hakea tarvittaessa juridista neuvontaa, jotta avioehdon sisältö vastaa molempien puolisoiden tarpeita ja tilannetta.
Joissain tapauksissa avio-oikeus voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin avioehto, etenkin jos pariskunnan taloudellinen tilanne on hyvin samankaltainen tai jos toinen puoliso on ollut merkittävästi huonommassa asemassa omaisuuden kerryttämisessä.
Lue myös tämä: KL: Harva tietää, että avioehto tarjoaa veroporkkanan
