Avioehto tuo veroetua, jossa puolison kuoleman sattuessa leski voi saada puolet vainajan omaisuudesta verovapaasti. Tämä veroetu on Suomessa mahdollinen ja se on poikkeus muihin pohjoismaihin verrattuna. Aiheesta kirjoittaa Kauppalehti.
Kauppalehden haastattelema digitaalisen lakipalvelu Aatoksen toimitusjohtaja Aku Pöllänen kertoo, että Suomessa on mahdollista tehdä sellainen avioehto, joka on voimassa vain kuolemassa siten, että eloon jäävän puolison omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle.
”Silloin puoliksi jaetaan vain menehtyneen puolison omaisuus, jolloin leski saa verovapaana tasinkona 50 prosenttia vainajan omaisuudesta. Tasingon kautta voidaan siis siirtää enemmän omaisuutta leskelle”, Pöllänen toteaa.
Pölläsen mukaan tätä avioehdon ominaisuutta harva suomalainen tietää. Hänen mukaansa moni lykkää lakiasiakirjojen tekemistä, koska hommaa pidetään hankalana ja kalliina projektina.
Kun puolisot solmivat avioliiton tai rekisteröivät parisuhteen, kummallekin puolisolle syntyy avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeus on henkilökohtainen oikeus, joka kohdistuu toisen puolison omaisuuteen.
Avioehtosopimuksessa puolisot voivat sopia, että avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen päättyessä heidän omaisuuttaan ei jaeta avioliittolain pääsäännön mukaisesti tasan heidän kesken.
Niin sanotun lesken vähimmäissuojan nojalla avioehto ei rajoita lesken oikeutta käyttää aviopuolisoiden kotia ja asuntoirtaimistoa toisen puolison kuoleman jälkeen.
Leski voi avioehdosta huolimatta olla myös perillisen asemassa, jonka perusteella hänelle muodostuu oikeus kuolleen puolison jäämistöön. Jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei jää rintaperillisiä, menee jäämistö leskelle riippumatta siitä, onko kyseinen omaisuus avio-oikeuden alaista vai ei.
