Siruosakkeet joutuivat perjantaina laajaan myyntiin, kun markkina alkoi epäillä tekoälyinfrastruktuurin kustannusten kestävyyttä. Intel laski 3,4 prosenttia, SanDisk noin 10,5 prosenttia, Arm lähes neljä ja Marvell 5,2 prosenttia.
Erikoisinta liikkeessä oli se, mikä putosi mukana. Micron oli torstaina raportoinut kvartaalin, jollaista muistivalmistajat näkevät harvoin.
Liikevaihto kasvoi 346 prosenttia vuodentakaisesta 41,5 miljardiin dollariin, ja bruttokate kipusi noin 85 prosenttiin, hetkellisesti Nvidian vastaavan ohi. Torstain 16 prosentin nousun jälkeen osake kääntyi perjantaina 6,7 prosenttia laskuun.
Aasiassa lasku oli jyrkin. SoftBank putosi istunnossa yli 12 prosenttia ja veti mukanaan alueen teknologiaosakkeet. Sen omistama sirusuunnittelija Arm alisuoriutui sektoria laajemminkin.
Alkuviikosta Etelä-Korean Kospi oli sulkenut kymmenen prosenttia miinuksella, ja muistivalmistaja SK Hynix sekä Samsung olivat menettäneet yli 12 prosenttia. Euroopassa perjantaina ASML laski parisen prosenttia ja Infineon nelisen.
Yhdysvalloissa suuret teknojätit pitivät enimmäkseen pintansa, mutta Alphabet ja Nvidia jäivät noususta sivuun. Kesäkuu on ollut megacapeille karu: jokainen niistä on kuukauden aikana laskenut vähintään kahdeksan prosenttia.
Myynnin taustalla ei ole romahtanut kysyntä. Pelko liittyy siihen, että puolijohteiden kallistuminen syö ennen pitkää teknologiajättien katteet ja että jättimäiset investoinnit eivät lopulta tuota tarpeeksi.
Kiistan ydin on tuotto, ei kysyntä
Jefferiesin osakestrategi Christopher Wood on arvioinut, ettei tekoälyn investointisykli toistaiseksi osoita hidastumisen merkkejä. Pankki on päinvastoin kasvattanut painoaan puolijohde- ja muistiosakkeissa.
Woodin mukaan suurin riski ei ole sirujen kysynnän hyytyminen vaan se, alkavatko sijoittajat epäillä hyperskaalaajien ja OpenAI:n kaltaisten toimijoiden kykyä saada valtaville investoinneilleen riittävä tuotto.
Markkinatunnelmaa kuvaa Wedbushin teknologia-analyytikko Dan Ivesin kommentti. ”Olemme yhä vakuuttuneita siitä, että tämä markkina käy läpi useita hermojen koetinhetkiä”, Ives kirjoitti muistiossaan ja vertasi tekoälynousua baseballiin: peli on hänen mukaansa vasta kolmannessa erässään.
Kaikki eivät pidä liikettä hälyttävänä. Strategy Asset Managersin toimitusjohtaja Tom Hulick sanoi CNBC:lle, ettei usko markkinoiden olevan lähelläkään romahdusta.
”En usko, että olemme missään määrin lähellä jonkinlaista markkinoiden katastrofaalista romahdusta”, hän totesi.
Erottelu on sijoittajalle olennainen. Jos investointitahti jatkuu, siruvalmistajien lähiajan kysyntä voi pysyä vahvana kurssiheilunnasta huolimatta. Jos taas epäily tuotoista voimistuu, arvostuskertoimet voivat laskea nopeasti silloinkin, kun liikevaihto yhä kasvaa.
Muistipula jakaa sektorin voittajiin ja maksajiin
Liikkeen mekaniikka on muistimarkkinassa. TrendForcen mukaan DRAM-muistin sopimushinnat nousivat alkuvuonna noin 90 prosenttia ja toisella neljänneksellä vielä 60 prosenttia. Applen oman arvion mukaan muisti ja tallennustila maksavat nyt noin nelinkertaisesti kolmen vuosineljänneksen takaiseen verrattuna.
Syy on tekoälyn datakeskuksissa, jotka nielevät arviolta 70 prosenttia maailman huippuluokan DRAM-tuotannosta. Samsung, SK Hynix ja Micron hallitsevat yli 95:tä prosenttia DRAM-markkinasta ja siirtävät kapasiteettiaan korkean kaistanleveyden HBM-muistiin, jonka kate on selvästi tavallista DRAMia parempi.
Voittaja on tässä asetelmassa muistivalmistaja. Micronin ennätyskvartaali syntyi suoraan siitä, että tekoälykysyntä on tehnyt muistista pulatuotteen.
Maksajan rooliin joutui Apple. Yhtiö korotti torstaina poikkeuksellisesti kesken tuotesyklin lähes koko Mac- ja iPad-mallistonsa hintoja, paikoin jopa 300 dollaria. Osake laski 6,15 prosenttia, suurin päivälasku sitten huhtikuun 2025.
Toimitusjohtaja Tim Cook on verrannut muistipulaa sadan vuoden tulvaan ja todennut tilanteen muuttuneen ”kestämättömäksi”. Paine näkyy laitepuolella muuallakin: Microsoft ilmoitti nostavansa Xbox-konsoliensa hintoja elokuun alusta ja kertoi konsoleihin tarvittavan muistin hinnan yli kaksinkertaistuneen.
Yksi ja sama voima on siis yhtä aikaa muistivalmistajien tuloskone ja laitevalmistajien kustannusshokki. Juuri tätä jakoa markkina nyt hinnoittelee.
Velka ja korot nostavat rimaa
Toinen huolen kerros koskee sitä, miten investoinnit rahoitetaan. Swissquoten markkina-analyytikko Ipek Ozkardeskaya huomauttaa, että suuryhtiöt saattavat käyttää tekoälyinfrastruktuuriin liikaa ja rahoittaa kulutuksen yhä useammin velalla.
Epäilyä ruokkivat tuoreet uutiset. New York Timesin mukaan OpenAI saattaa lykätä pörssilistautumistaan ensi vuoteen, koska sen on ollut vaikea kerätä kysyntää biljoonan dollarin arvostukselle. Ortus Advisorsin osakestrategi Andrew Jackson arvioi, että tieto saattaa rajoittaa myös SoftBankin nousuvaraa.
Listautumisten ja velkarahoituksen ympärillä on muutenkin ollut hermostuneisuutta. Oracle koki pahimman viikkonsa sitten vuoden 2001 IT-kuplan, ja Elon Muskin SpaceX menetti yhtenä päivänä noin 400 miljardia dollaria markkina-arvoaan kesäkuun listautumisensa jälkeen.
Korkokuva painaa samaan suuntaan. Markkina hinnoittelee LSEG:n datan mukaan nyt toista koronnostoa joulukuuhun mennessä Yhdysvaltain keskuspankin uuden pääjohtajan Kevin Warshin kaudella. Korkojen nousu nostaa rimaa, jonka yli tekoälyinvestointien on tuotettava.
Arvostukset olivat venyneet jo ennen myyntiä. Keybancin analyytikko John Vinh totesi kesäkuun alussa CNBC:lle, että siruosakkeet olivat kaikki nousseet hyvin voimakkaasti ja että markkinan odotukset olivat kuroneet nousun kiinni.
Kustannuspaine ei myöskään ole hellittämässä nopeasti. Micronin toimitusjohtaja Sanjay Mehrotra sanoi tuloskommenteissaan odottavansa tiukan markkinatilanteen jatkuvan yli vuoden 2027 tekoälyvetoisen kysynnän ja rakenteellisten tarjontarajoitteiden vuoksi.
Intelin toimitusjohtaja on arvioinut helpotusta tuskin olevan luvassa ennen vuotta 2028. Niin kauan kuin muisti pysyy pulatuotteena, ratkaisevaksi nousee se, näyttävätkö hyperskaalaajat seuraavissa neljännestuloksissaan investointiensa alkavan maksaa itsensä takaisin.
Lue myös tämä: Puolijohdekysyntä tukee kehittyvien talouksien osakemarkkinoita
