Osakkeiden tuottonäkymät ovat kuluneen vuoden aikana kohentuneet, vaikka kurssit ovat samaan aikaan nousseet. Selitys on osakkeiden arvostuksessa. Kun kurssinousu ei ole pysynyt tulosten perässä, arvostuskertoimet ovat tosiasiassa laskeneet.
Yritysten kannattavuuden parantuminen lupaa Antti Saaren, Nordean päästrategin, mukaan hyvää myös tulevan kasvun kannalta.
Koko markkinan tasolla kuva on toinen. Indeksien arvostuskertoimet ovat yhä jonkin verran pitkän aikavälin keskiarvojensa yläpuolella, kun taas yhtiötasolla osakkeet asettuvat melko lailla keskiarvoihinsa. Saaren tulkinta on, että markkinatason luvut antavat nykytilanteessa liiankin maltillisen kuvan osakkeiden tuottomahdollisuuksista.
Korkotaso on noussut alkuvuodesta, mutta ei päästrategin mukaan edelleenkään hätyyttele osakkeiden hyviä näkymiä. Taustalla vaikuttaa poikkeuksellisen keskittynyt markkina, jossa suurimpien yhdysvaltalaisyhtiöiden yhteispaino indekseissä on kivunnut lähelle 40:tä prosenttia ja tuloskasvu on nojannut vahvasti teknologiaan ja tekoälyyn. Aluevalinnoista on tällaisessa markkinassa tullut tavallista ratkaisevampia.
Osakealueista Nordea suosii kehittyviä markkinoita, ja perustelu kytkeytyy suoraan tekoälyyn.
”Suosimme osakealueista kehittyviä osakemarkkinoita. Alue hyötyy tekoälyinvestoinneista ja puolijohdekysynnän reippaasta piristymisestä. Tämä on näkynyt jo hurjana tuloskasvuennusteiden nousuna”, Saari sanoo.
Vauhti on ollut kova. Pankin omissa arvioissa kehittyvien markkinoiden tuloskasvu yltää tänä vuonna sirunvalmistajien ansiosta kymmeniin prosentteihin, ja kysyntää ruokkivat tekoälyn infrastruktuuri-investoinnit, joiden mittaluokka lasketaan sadoissa miljardeissa dollareissa. Etelä-Korean Kospi-indeksi rikkoi alkuvuonna ensi kertaa 5 000 pisteen rajan, ja Taiwan on hyötynyt samasta sirukysynnästä. Kun arvostuskertoimet ovat monin paikoin Yhdysvaltoja matalammat, alueelle on virrannut sijoittajien rahaa ennätystahtiin.
Aasian ja Latinalaisen Amerikan kasvunäkymät pysyvät Saaren mukaan riittävän hyvinä. Latinalaisessa Amerikassa vetoapua antavat raaka-aineet, joita sähköistyminen ja datakeskusten rakentaminen tarvitsevat.
Pientä varausta tilanteeseen tuo kevään ja kesän öljykriisi, sillä Hormuzinsalmen pitkä sulku jätti jälkensä myös joidenkin Aasian maiden kasvuun. Salmi avautui sittemmin Yhdysvaltain ja Iranin alustavan rauhansovun myötä.
Eurooppa pysyy Nordean aluesuosituksissa alipainossa, eivätkä syyt ole yllättäviä.
”Eurooppa jatkaa alipainossa, sillä korkojen nousu ja kohonneet energian hinnat iskevät vanhalle mantereelle osakealueista eniten”, Saari toteaa.
Maanosaa hän ei silti tyrmää, vaan näkee strategisilla toimialoilla yhä mahdollisuuksia eikä pidä Euroopankaan näkymiä huonoina.
Teollisuus nostettiin ylipainoon, energia pudotettiin alipainoon
Kansainvälisissä toimialasuosituksissa IT ja rahoitus pitävät pintansa ylipainossa. IT-alaa vetää tekoäly.
”Odotamme IT-alan yhtiöiden hyötyvän tekoälyinvestoinneista”, Saari sanoo, ja arvioi alan arvostuskertoimissa olevan vielä nousuvaraa.
Rahoitusalan Nordea uskoo hyötyvän riittävän hyvästä talouskasvusta ja kohonneesta korkotasosta. Sektori on muutenkin kietoutunut tekoälyaaltoon, sillä investointien valtava pääomantarve kanavoituu pankkien ja luottorahastojen kautta. Korkojen normalisoituminen ei näin painaisi alaa yhtä paljon kuin luotonannon ja pääomamarkkinoiden vilkastuminen sitä tukee.
Teollisuustuotteet ja -palvelut Nordea nostaa nyt ylipainoon.
”Nostamme teollisuustuotteet ja -palvelut ylipainoon, sillä odotamme alan hyötyvän kansainvälisesti piristyvästä investointikysynnästä”, Saari perustelee.
Datakeskusten rakentaminen ja sähköistyminen pitävät tilauskirjoja täynnä laajalla rintamalla.
Alipainoon jäävät päivittäistavarat, ja niiden seuraksi pankki pudottaa nyt myös energian.
”Laskemme energia-alan alipainoon, sillä odotamme alemman öljyn hinnan painavan alan tulosnäkymiä ensi vuonna”, päästrategi kertoo.
Energiaosakkeiden kurssit ovat seuranneet öljyn hintaa, joka kävi keväällä kriisin huipulla yli sadan dollarin barrelihinnassa.
Joukkolainojen korot houkuttelevat, mutta lisätuotto haetaan osakkeista
Joukkolainojen tuotot ovat nousseet houkutteleville tasoille. Saari kehottaa sijoittajaa pitämään huolen siitä, että salkussa on niitä sijoitussuunnitelmaan nähden riittävästi. Paras tuotto löytyy korkomarkkinoilla tällä hetkellä yrityslainoista.
Lisätuottoa kannattaa silti hakea muualta.
”Luottoriskimarginaalien kavennuttua mataliksi sijoittajan kannattaa tällä hetkellä mielestämme hakea lisätuottoja ennemmin osakemarkkinoilta kuin eri joukkolainamarkkinoiden väliltä”, Saari suosittelee.
Energiakannan logiikka nojaa siihen, että öljy jatkaa laskuaan. Brent kävi kesäkuussa noin 78 dollarissa barrelilta, halvimmalla sitten maaliskuun alun. Saari odottaa kasvavan tuotannon painavan hintaa loppuvuotta kohden, mutta muistuttaa, että Lähi-idän levottomuudet voivat nostaa sen hetkellisesti reippaastikin.
Lue myös tämä: Siruosakkeiden myyntiaalto painaa jenkkimarkkinoita – tuotto-odotuksia hinnoitellaan uudelleen
