Kotimaassa yhtiökohtaiset vastatuulet konkretisoituivat kahdessa kuluttajayhtiössä, ja samaan aikaan kotitalouksien rahastovarallisuus jatkoi kasvuaan.
Halpakauppaketju Tokmanni kertoi liikevaihtonsa kasvaneen onnistuneiden sesonkien ja uusien myymäläavausten ansiosta. Ruotsalainen Dollarstore heikensi kuitenkin jälleen konsernin tulosta, eli sama ongelma toistuu, jonka kanssa yhtiö on kamppaillut yritysoston jälkeen.
Sijoittajan kannalta asetelma on selkeä. Kasvu tulee kotimaasta ja myymäläverkoston laajentamisesta, kun taas kannattavuuden korjaaminen on kiinni Ruotsin liiketoiminnan käänteestä.
Elintarvikeyhtiö Atria puolestaan arvioi afrikkalaisen sikaruton leikkaavan tulosta noin seitsemällä miljoonalla eurolla sianlihan viennin laskun kautta. Eläintauti on riski, johon yhtiö ei voi omilla toimillaan vaikuttaa, ja se muistuttaa siitä, kuinka tiukasti lihateollisuuden marginaalit riippuvat vientimarkkinoiden avoimuudesta.
Sähkön hinnasta tuli syksyn kotitalouksia koskeva uutinen: pörssisähkön hintaan odotetaan syyskuusta alkaen selvää nousua, jopa yli yhdeksään senttiin. Nousu näkyy sekä kuluttajien ostovoimassa että energiaintensiivisen teollisuuden kustannuksissa.
Suomen Pankin mukaan kotitalouksien rahastosijoitusten kokonaisarvo kasvoi huomattavasti toisella vuosineljänneksellä. Kasvun taustalla olivat sekä sijoitusten arvonnousu että uudet rahastomerkinnät, eli suomalaiset eivät ainoastaan hyötyneet markkinanoususta vaan myös lisäsivät panostaan.
Käänne näkyy ensin pörssissä, vasta myöhemmin työpaikoissa
Talouden käänteestä on nyt havaintoja usealla mittarilla. Danske Bankin Kaisa Kivipellon mukaan palkat ovat jo nousseet, ja pörssi reagoi käänteeseen nopeasti, kun työllisyys seuraa hitaammin perässä.
Työmarkkinoiden jakautuminen näkyy myös avoimissa työpaikoissa. Duunitorin tilaston mukaan töitä riittää viime vuotta enemmän etenkin rakennusalalla ja teollisuudessa, kun palvelualat hiipuvat yhä.
Sähköverkkojen sääntelystä uhkaa Suomelle mittava riita. Ylen lähteiden mukaan Carunan omistajien Suomea vastaan nostama kanne pysyy voimassa omistajanvaihdoksesta huolimatta, ja kyse on miljardikorvausten uhasta Energiaviraston päätöksestä, jolla sähkönsiirtoyhtiöiden hinnoittelun rajoja kiristettiin.
Tapaus on periaatteellinen: se koskee sitä, kuinka paljon poliittinen sääntelymuutos voi muuttaa infrastruktuurisijoituksen tuotto-odotusta jälkikäteen. Sama kysymys kiinnostaa jokaista säänneltyjä toimialoja omistavaa sijoittajaa.
Omistusjärjestelyihin liittyvä turvallisuuspolitiikka tuli esiin myös pienemmässä mittakaavassa, kun puolustusministeriö esti Hotelli Tallukan myynnin kiinalaiselle yritykselle. Työntekijöiden reaktio oli suora.
”Aikamoinen järkytys”, kuvattiin hotellin väen tunnelmia.
Tampereen areenaa vuokraava yhtiö teki viime vuonna noin 1,2 miljoonaa euroa tappiota, ja tulos heikkeni roimasti. Painona ovat monien kymmenien miljoonien eurojen lainojen rahoituskulut, mikä havainnollistaa velkavetoisten kiinteistöhankkeiden herkkyyttä korkotasolle.
Merkittävimmät markkinauutiset maailmalta
Yhdysvaltain työmarkkinat yllättivät kielteisesti: heinäkuussa työpaikkoja oli 23 000 vähemmän, kun Reutersin haastattelemat ekonomistit olivat odottaneet 80 000 työpaikan kasvua. Näin suuri poikkeama ennusteesta ohjaa väistämättä odotuksia Fedin seuraavista liikkeistä.
Rahapolitiikan ympärillä kiisteltiin myös siitä, tekeekö korkomarkkina kiristystyön keskuspankin puolesta. Fedin puheenjohtaja Kevin Warsh korosti heinäkuun 29. päivän kokouksen jälkeen, että valtionlainojen tuotot olivat nousseet jyrkästi, vaikka ohjauskorko pidettiin ennallaan, ja Bank of America esitti aiheesta jyrkän varoituksen. Fedin riippumattomuus on samaan aikaan poliittisen paineen alla, sillä Donald Trump on jälleen ottanut kohteekseen johtokunnan jäsenen Lisa Cookin, jonka erottamisen korkein oikeus linjasi kesäkuussa laittomaksi.
Teknologiassa tekoälypiirien kilpailu kiristyi. AMD osti pienen torontolaisen startupin haastaakseen Nvidiaa, ja JPMorganin analyytikko Harlan Sur nosti yhtiön tavoitehinnan 385 dollarista 550 dollariin, vaikka osake oli tuloksen jälkeen laskenut.
Amazon nousi 3. elokuuta viidenneksi yhtiöksi, joka on saavuttanut 3 000 miljardin dollarin markkina-arvon. Jeff Bezos hyödynsi hetken nopeasti ja jätti ilmoituksen noin 15 miljoonan osakkeen myynnistä, arvoltaan noin 4,07 miljardia dollaria.
Mitä sijoittajan kannattaa seurata?
Kotimaassa keskeisin seurattava on Tokmannin Ruotsin liiketoiminnan kehitys sekä se, kuinka pitkään sikaruton vientirajoitteet painavat Atrian tulosta. Kumpikin vaikuttaa suoraan yhtiöiden tuloskuntoon ja sitä kautta osingonmaksukykyyn tulevina neljänneksinä.
Syksyn sähkönhinnan nousu kannattaa pitää mielessä sekä kotitalouksien kulutuskysynnän että inflaatiokehityksen kannalta. Yhdysvaltain työmarkkinadatan heikentyminen ja korkomarkkinan liikkeet puolestaan ohjaavat globaalia riskinottohalua, joka heijastuu myös Helsingin pörssin arvostuksiin.
Arktisilla vesillä kehittyy vielä erillinen jännite: amerikkalainen öljy-yhtiö on tuonut porauskalustoa Grönlannin itärannikolle luvattomien porausten valmistelua varten, ja Grönlanti on antanut asiasta tiukan varoituksen.
SalkunRakentajan markkinakatsaus on tuotettu tekoälyn avustuksella ja SalkunRakentajan toimituksen viimeistelemänä. Toimitus on tarkistanut tiedot, mutta tekstiä ei tule käsittää sijoitusneuvona.
