Metsä Group kertoo tiedotteessaan, että sen tuotantolaitoksilla syntyy vuosittain noin 12 miljoonaa tonnia puuperäistä hiilidioksidia, jonka laajamittaisen talteenoton edistämiseen yhtiö panostaa entistä enemmän.
Puuperäinen hiilidioksidi tarkoittaa hiilidioksidia, joka vapautuu, kun puut tai muut biomassan muodot hajoavat luonnollisesti tai kun niitä poltetaan. Tämä hiilidioksidi on peräisin ilmakehästä, koska kasvit ottavat hiilidioksidia talteen kasvaessaan yhteyttämisen kautta. Poltettaessa tai hajotessaan puu vapauttaa varastoimansa hiilidioksidin takaisin ilmakehään.
Puu on kasvaessaan sitonut ilmakehästä hiilidioksidia. Puuta poltettaessa tämä hiilidioksidi vapautuu ilmaan. Jos hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan pysyvästi, tuotetaan ”tekninen hiilinielu”.
Puuperäinen hiilidioksidi on myös metsäteollisuuden sivutuote, jota ei vielä hyödynnetä lainkaan. Näin siitä huolimatta, että Suomessa on paljon bioenergialaitoksia ja metsäteollisuuden tehtaita, joissa biopohjaista hiilidioksidia syntyy.
”Biopohjainen hiilidioksidi on merkittävä, vielä hyödyntämätön sivuvirta, joka voitaisiin ottaa nykyistä paremmin käyttöön teknologian ja markkinoiden kehittyessä”, sanoo Metsä Groupin hiilidioksidihankkeen uudeksi hankejohtajaksi valittu Kaija Pehu-Lehtonen.
Mahdollisesti uusi suurten volyymien raaka-aine
Jos hiilidioksidin talteenotto osoittautuu kannattavaksi, metsäteollisuuteen syntyy uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine, jota voitaisiin hyödyntää fossiilisten materiaalien korvaajana.
”Tavoitteemme on käyttää pohjoista puuta resurssitehokkaasti ja hyödyntää tuotantoprosessien sivuvirtoja enenevässä määrin niin, että jalostamme puusta yhä arvokkaampia tuotteita”, Metsä Groupin strategiajohtaja Sari Pajari-Sederholm kiteyttää.
Tänä syksynä valmistuu ensimmäinen selvitys, jossa tarkastellaan, mitä laajamittainen hiilidioksidin talteenotto biotuotetehtaan savukaasuista Metsä Groupille teknologiana ja energiamielessä tarkoittaisi.
Ensi vuonna Metsä Group tekee myös pioneerityötä ja pilotoi Rauman sellutehtaalla hiilidioksidin talteenottoa teknologiayhtiö ANDRITZin kanssa.
Toteutuessaan hiilidioksidin talteenotto avaisi mahdollisuudet uudelle, merkittävälle kemianteollisuudelle Suomeen ja kiihdyttäisi suomalaista vetytaloutta.
”Uusiutuvalla energialla tuotetusta vedystä ja puuperäisestä hiilidioksidista voisi valmistaa esimerkiksi biopohjaista metaania tai metanolia edelleen jalostettavaksi”, Pajari-Sederholm summaa.
Jos kaikki Metsä Groupin tuottama hiilidioksidi jalostettaisiin metanoliksi, se veisi 70 prosenttia koko Suomen tämänhetkisestä sähköstä.
Kaksi muuta metsäjättiä UPM ja Stora Enso ovat myös kiinnostuneita hiilidioksidin talteenotosta. Ylen mukaan Stora Enson Skutskärin tehdas on mukana ruotsalaisessa hiilidioksidin talteenoton pilottihankkeessa, ja UPM:n yhteiskuntasuhteiden johtajan Stefan Sundmanin mukaan hiilen talteenotossa nähdään liiketoimintamahdollisuuksia.
Puuperäisen hiilidioksidin edut
Puuperäinen hiilidioksidi eroaa fossiilisista polttoaineista vapautuvasta hiilidioksidista siten, että se on osa ”lyhytaikaista” hiilen kiertoa, eli se kiertää ilmakehän ja biomassan välillä suhteellisen lyhyessä ajassa. Sen sijaan fossiilinen hiilidioksidi vapautuu ilmakehään pitkän aikavälin varastoista, kuten öljystä, kivihiilestä tai maakaasusta, mikä lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja vaikuttaa ilmastonmuutokseen.
Metsäteollisuudessa tutkitaan ja kehitetään teknologioita, joilla puuperäisestä biomassasta vapautuva hiilidioksidi voitaisiin ottaa talteen ja käyttää esimerkiksi kemianteollisuudessa tai polttoaineiden valmistuksessa. Tämä voi osaltaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja kierrättää hiiltä uusiksi tuotteiksi.
Puuperäisestä biomassasta voidaan tuottaa biohiiltä tai biopolttoaineita, kuten bioetanolia tai biodieseliä. Biohiili sitoo hiiltä ja voi toimia maaperän parannusaineena, mikä auttaa hiilen pitkäaikaisessa sitomisessa. Biopolttoaineet puolestaan vähentävät fossiilisten polttoaineiden tarvetta.
Käyttämällä puuperäistä hiilidioksidia metanolin valmistukseen estetään sen vapautuminen suoraan ilmakehään, mikä auttaa vähentämään kokonaispäästöjä. Jos metanolia valmistetaan puuperäisestä hiilidioksidista, voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, kuten maakaasusta ja öljystä, joita yleensä käytetään metanolin tuotannossa.
Hiilidioksidista valmistetun metanolin käyttöönotossa on myös se etu, että se ei vaadi uutta teknologiaa tai uusien jakelujärjestelmien rakentamista.
Entäs metsän pohjan ja kuivatettujen soiden vapauttama hiilidioksidi?
Kun metsän pohjan biodiversiteetti, mikrobitoiminta ja sienirihmastot tuhoutuvat avohakkuun seurauksena on vapautuvat hiilen määrä moninkertainen puihin sitoutuneeseen hiilidioksidiin verrattuna.
Samalla humuspitoinen vesi virtaa jokiin ja järviin tuhoten niiden ekosysteemin.
Niin siikojen kutupaikat kuin tammukkapurot.
Ne kannattaa metsittää uudelleen ja tehostaa kasvua metsä ja bioenergiayhtiöiltä saatavalla tuhkalannoituksella,joka samalla sitoo typen laskeumaa,muuttamalla sen kalisalpietariksi reagoidessaan tuhkalannoitteen potaskaan ja tämän sitten kasvava puusto käyttää tehokkaana typpikalilannoitteena kasvua kiihdyttämään ja hiiltä sitomaan.