Suomen talous on jo pitkään kärsinyt kasvun puutteesta, mikä on johtanut työttömyysasteen nousuun. Talouden käännettä parempaan on odotettu kuin kuuta nousevaa.
Nyt se käänne saattaa vihdoin olla käsillä.
Yleensä talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, muistuttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
”Työllisyys alkoi kasvaa tämän hetken tilastohistorian mukaan keväällä, mutta tuotannon käänne vasta loppuvuodesta”, Kangasharju toteaa.
Kausitasoitetun trendin perusteella työtunteja Suomessa tehtiin vuoden viimeisellä neljänneksellä reilu prosentti enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lisäksi työllisten henkilöidenkin lukumäärä oli joitain prosentin kymmenyksiä korkeammalla vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, Kangasharju kertoo.
”Kansantalouden tilinpidon numeroilla työllisyys kasvoi ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen välillä 16 000 henkilöllä. Vaikka työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden nousu ei ole kuin kaksi prosentin kymmenystä, on sekin lukumääränä yli 5 000 henkilöä.”
Tuotanto oli vuoden viimeisellä neljänneksellä edelleen vuoden alun tasolla, vaikka loppuvuonna nähtiin nykäys ylöspäin.
”Tuotannon vaimeus on yllättävää verrattuna työllisyyden paranemiseen. Toisaalta se viittaa työn tuottavuuden laskuun, koska työllisyys nousee tuotantoa enemmän”, Kangasharju päättelee.
Toinen mahdollisuus on se, että tilastot tarkentuvat lähiaikoina.
”BKT:n käänne voi aikaistua, sillä tuotantotilastot tarkentuvat jälkikäteen pitkäänkin, mutta työllisyyden tilastot eivät. Ei olisi lainkaan ihme, että bruttokansantuotteen käänne aikaistuisi vuoden viimeiseltä neljännekseltä vuoden alkuun. Silloin tuotannon käänne ei olisi vain yhden neljänneksen varassa ja tuottavuuskehitys näyttäisi normaalimmalta”, Kangasharju toteaa.
Useita positiivisia merkkejä käänteestä
Vaikka alkuvuoden tuotantotilastot eivät tarkentuisikaan ylöspäin, Suomen kasvu jatkuu tänä vuonna, Kangasharju ennustaa.
”Suomen Pankin lyhyen aikavälin Nowcasting-malli ennustaa vuoden 2026 helmikuun alun tiedoilla, että Suomen talous olisi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämä suhdannetilanteen lämpökartta povaa myös lämpenevää tälle vuodelle.”
Vuoden mittaan ansiotaso nousee selvästi inflaatiota nopeammin ja korkotaso pysyy maltillisena.
”Kotitalouksilla on kertynyt säästöön rahaa ja työvoimaa eniten palkkaavan yrityssektorin näkymät tulevasta ovat parantuneet niin Elinkeinoelämän keskusliiton, Teollisuussijoitus Tesin kuin valtion ja Suomen Yrittäjien yhteisessä barometrissa”, Kangasharju kertoo.
Lisäksi EK:n ylläpitämän talouselämän luottamusindikaattorin mukaan vähittäiskaupassa ja palveluissa yritysten enemmistö uskoi tammikuun 2026 kyselyssä suhdanteiden paranevan.
Headhuntereilta positiivista signaalia
Suomen talouden murheenkryyni on viime vuosina ollut erityisesti rakentaminen, joka on ollut syväjäässä. Rakentamisessakin on näkyvissä nyt valoa.
”Vaikka rakentamisessa negatiivisuus edelleen jyllää, sielläkin positiivisten vastausten osuus on ollut kasvussa vuoden 2024 alusta alkaen”, Kangasharju toteaa.
Tosin Tesin tuoreessa kyselyssä liikevaihdon kasvuodotukset tälle vuodelle ovat viime vuotta suuremmat kaikilla muilla toimialoilla paitsi rakentamisessa.
Kangasharju kertoo myös, että jopa osa rekrytointeja tekevistä headhunter-toimistoista kehuu toimeksiantojen kääntyneen syksyn mittaan kasvuun. Startup-yhteisö kehuu puolestaan rahaa virtaavan vuolaasti kasvuyrityksiin.
”Käänne on siis käsillä. Keskitytään seuraavaksi toimiin, jotka pitävät kasvua yllä pitkällä tähtäimellä ja toivotaan, että 2020-lukua leimanneet talouden shokit loistaisivat hetken poissaolollaan”, Kangasharju päättää.
