Christine Lagarde nousi puhujanpönttöön Saksan Pankkiyhdistyksen 75-vuotisjuhlaan 20. huhtikuuta Berliinissä ja myönsi suoraan, että Euroopan talousnäkymä on sumeampi kuin kertaakaan yhdistyksen perustamisen jälkeen.
Euroopan keskuspankin pääjohtajan mukaan viime vuosien shokkisarja on ollut harvinaisen raskas. Pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, 50 vuoden pahin energiakriisi sekä 1930-luvun jälkeen laajimmat tullinkorotukset ovat jo järisyttäneet eurooppalaista taloutta. Päälle tuli vielä sotilaallinen konflikti, joka sulki maailman tärkeimmän energiakuljetuskäytävän.
Hormuzinsalmi on ollut käytännössä kiinni maaliskuun alusta lähtien. Konflikti alkoi helmikuun lopussa, kun Yhdysvallat ja Israel iskivät Iraniin. Ennen sotaa salmen läpi kulki yli viidennes maailman päivittäisestä öljyntoimituksesta ja nesteytetystä maakaasusta.
Tarjontavaje on merkittävä. Lagarden mukaan nettomenetys on putkikuljetusten uudelleenohjauksen ja strategisten varastojen purkamisen jälkeenkin noin 13 miljoonaa barrelia vuorokaudessa eli lähes 13 prosenttia maailman kulutuksesta. Luku ei vielä sisällä Yhdysvaltain asettaman merisaarron vaikutuksia.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA luokittelee häiriön historian suurimmaksi öljyn tarjontashokiksi. Yhdysvaltain energiatietohallinnon EIA:n tuoreimmassa lyhyen aikavälin arviossa Persianlahden tuottajamaiden tuotantoseisokit kasvavat huhtikuussa jopa 9,1 miljoonaan barreliin päivässä.
Öljyn hinta heittelehtii päivittäin
Raakaöljyn hinta on liikkunut dramaattisesti. Konfliktia edeltävä taso oli noin 70 dollaria barrelilta, mutta huippuvaiheessa Brent-laatu kävi yli 119 dollarissa.
Lagarden pitämän puheen ajankohtana 20. huhtikuuta kansainvälisen viitehinnan Brentin loppuhinta oli 95,48 dollaria barrelilta ja Yhdysvaltain WTI:n 89,61 dollaria. Torstaina 23. huhtikuuta Brent nousi jälleen yli kolmea prosenttia päätöskurssiin 105,07 dollaria, kun tulitaukoa oli jatkettu mutta Iranin ilmoitettiin takavarikoineen salmen alueella kaksi rahtialusta.
Lagarde kuvaili sijoittajien yhä veikkaavan häiriön jäävän lyhytkestoiseksi. Vaikka öljyn hinnat ylittävät EKP:n perusskenaarion, ne eivät ole nousseet tarpeeksi vetääkseen euroalueen suoraan synkempään epäedulliseen skenaarioon. Yllättäen Euroopan maakaasu maksaa perusuraa vähemmän, mihin vaikuttavat muun muassa Kiinan leuto sää ja Aasian siirtyminen kaasusta hiileen.
Hintasokista pulakriisiksi
Lagarde varoitti, että pitkittyessään energiashokki muuttuu luonteeltaan. Hintojen nousu on inflaatio-ongelma, mutta raaka-ainepula iskee suoraan tuotantoon ja kasvuun.
Hormuzinsalmen kautta virtaa noin kolmannes maailman heliumtuotannosta, jota puolijohdeteollisuus tarvitsee välttämättä. Samoin salmen kautta kulkee kolmannes maailman merikuljetetuista lannoitteista, mikä uhkaa elintarvikkeiden globaaleja hintoja. Lähes viidennes maailman metanolituotannosta on vaarassa, ja seuraukset tuntuisivat muovi- ja kemianteollisuudessa.
Paikallisia jännitteitä on näkyvissä jo nyt. Lentopetrolin hinta on konfliktin alusta noin kaksinkertaistunut, ja yksittäisillä lentoasemilla on aloitettu sen annostelu huhtikuun alussa.
Laajoilta toimitusketjuhäiriöiltä on sen sijaan toistaiseksi vältytty sekä maailmalla että euroalueella.
Korkopäätökset jäissä
EKP:n neuvosto piti maaliskuun kokouksessaan kaikki kolme ohjauskorkoaan ennallaan. Talletuskorko on 2,00 prosenttia, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,15 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 2,40 prosenttia.
Samalla keskuspankki nosti inflaatioennustettaan selvästi. Uusimman perusuran mukaan kokonaisinflaatio on 2,6 prosenttia vuonna 2026, 2,0 prosenttia vuonna 2027 ja 2,1 prosenttia vuonna 2028. Talouskasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna vain 0,9 prosenttiin.
Lagarden mukaan EKP tarkkailee kahta muuttujaa yli muiden: häiriön kestoa sekä energian hintojen heijastumista laajempaan inflaatioon. Vielä 31. maaliskuuta öljyn hintataso olisi ajanut euroalueen suoraan synkempään skenaarioon, mutta huhtikuun 10. päivän tulitaukoilmoituksen jälkeen tilanne liukui perusuran ja epäedullisen skenaarion välille.
Finanssipolitiikan kipukohdat
Hallituksiin kohdistuu voimakas paine suojella kotitalouksia energiahintojen nousulta. Lagarde muistutti, että vuoden 2022 kokemus paljastaa molempien tukimallien varjopuolet.
Hintakatot ja veronalennukset painoivat tuolloin inflaatiota lähes yhden prosenttiyksikön verran. Tuet kuitenkin sumentavat hintasignaalia, eikä kulutusta ole syytä säästää. Kun tuet lopulta purettiin, inflaatio nousi takaisin mekaanisesti ja pidensi tavoitetason ylittävää vaihetta aina vuoteen 2025 asti.
Pienituloisille suunnatut tulonsiirrot suojaavat haavoittuvimpia tehokkaasti. Laajoina ne kuitenkin pitävät yllä kysyntää, jonka turvin yritykset voivat siirtää kustannuksia hintoihin.
Vuonna 2022 energian kallistumista ja inflaatiota kompensoivat finanssipoliittiset toimet ylsivät euroalueella 1,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tuolloin finanssipolitiikka oli ekspansiivista juuri silloin, kun rahapolitiikka pyrki jäähdyttämään kysyntää.
Nyt valtiontalouksien liikkumavara on entistä kapeampi. Lagarde korosti, että tukien täytyy olla väliaikaisia, kohdennettuja ja hintasignaalin säilyttäviä.
Haukkamainen odotus
Markkinoilla Lagarden puhetta tulkitaan tuen osoitukseksi niin sanotulle haukkamaiselle tauolle seuraavassakin korkokokouksessa. Kaksinkertainen epävarmuus konfliktin kestosta ja hintojen sitkeydestä antaa EKP:lle syyn kerätä lisää dataa ennen johtopäätösten vetämistä.
Pääjohtaja päätti puheensa viittaukseen Goethen ajatukseen siitä, että pelkkä tietäminen ei riitä, vaan tieto on myös sovellettava käytäntöön. Viesti markkinoille on selvä. EKP toimii, kun se näkee riittävästi dataa, ja sen kompassi osoittaa edelleen kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä.
