GRK:n oikaistu liikevoitto kohosi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,9 miljoonaan euroon, kun analyytikoiden konsensusodotus oli vain 1,3 miljoonaa euroa. Vertailukaudella oikaistu liikevoitto oli 8,7 miljoonaa euroa.
Oikaistu liikevoittomarginaali nousi 5,3 prosenttiin, kun edellisen vuoden vastaavalla jaksolla luku oli 5,0 prosenttia. Liikevaihto romahti samaan aikaan 36 prosenttia 112 miljoonaan euroon. Analyytikoiden konsensus odotti 124 miljoonan euron liikevaihtoa, joten liikevaihdon lasku oli odotettua jyrkempi.
Inderesin analyytikko Atte Jortikka näkee tulosyllätyksen taustalla hyvän projektinhallinnan.
”Arviomme mukaan yhtiön poikkeuksellisen vahva marginaali heijastelee vahvaa projektinhallintaa ja hyviä katteita, jotka kompensoivat matalamman volyymin negatiiviset vaikutukset kiinteiden kulujen peittoon. Lisäksi yhtiö on tehnyt projektiennusteisiin päivityksiä, mikä osaltaan on tukenut kannattavuutta volyymimielessä hitaammalla kvartaalilla”, Jortikka toteaa Inderesin katsauksessa.
Tilauskanta puolestaan nousi maaliskuun lopussa 883 miljoonaan euroon. Vuodenvaihteesta kanta paisui 22 prosenttia, mikä sysäsi sen yhtiön historian ennätystasolle. Vertailukauden lopussa luku oli 873 miljoonaa euroa, joten suhteessa vuoden takaiseen kasvua kertyi vain niukasti — mutta tärkeämpää on suunta, joka on selvästi ylöspäin.
Toimitusjohtaja Mika Mäenpään mukaan liikevaihdon lasku selittyy ennen muuta kausivaihtelulla ja Ruotsin teräskonserni Stegran tehdashankkeen alkuvuoden alhaisemmilla volyymeilla. Bodenin tehdasprojekti on ollut GRK:lle viime vuosien suurimpia yksittäisiä urakoita, ja sen rahoitusjärjestelyt ovat yhtiön mukaan edenneet suotuisasti.
”Tammi-maaliskuun liikevaihto laski 35,9 prosenttia poikkeuksellisen vahvasta vertailukaudesta. Lasku johtui normaalista kausivaihtelusta sekä Stegra-projektin alkuvuoden olennaisesti alhaisemmista volyymeista”, Mäenpää kommentoi katsauksen yhteydessä.
Kasvun painopiste on siirtynyt selvästi Ruotsin puolelle. GRK on valittu toteuttamaan rata-infraa Norrbotniabanan-radalle Pohjois-Ruotsissa yhteensä noin 85 miljoonan euron kokonaisuudella, josta tuorein voitto kattaa 55 miljoonaa euroa. Virossa yhtiö nappasi valtatie 4:n parannusurakan Konuveren ja Päärdun väliltä, arvoltaan 38 miljoonaa euroa.
Kehitysvaiheessa satojen miljoonien hankkeet
Tilauskannan ulkopuolella odottaa kokonaisuus, jonka mittakaava on omaa luokkaansa. Kehitysvaiheessa olevien hankkeiden yhteenlaskettu arvo on noin 500 miljoonaa euroa. Näistä Turun raitiotie, Rail Balticin pääratahanke Virossa ja Luulajan satamahanke vastaavat yhdessä noin 400 miljoonan euron osuutta.
Aikataulu kovenee nopeasti. Turun kaupunginvaltuusto päättää raitiotiehankkeen kohtalosta 18. toukokuuta, ja Rail Balticin toteutusvaiheen päätös on luvassa kesäkuussa. Luulajan satamahankkeen ensimmäinen vaihe on jo siirtynyt toteutukseen, mikä viittaa siihen, ettei jatkoa enää epäillä.
Vantaan ratikan toisen vaiheen rakennustöistä päätetään katsauksen julkaisupäivänä 5. toukokuuta. GRK:lle tämän urakan arvo on noin 80 miljoonaa euroa. Mikäli kehitysvaiheen hankkeet etenevät pääosin toteutukseen, tilauskannan kuva muuttuu loppuvuoden aikana olennaisesti.
Strategian terävin kärki kohdistuu nimenomaan Ruotsiin, eikä se ole sattumaa. Stegran volyymit pienenevät suunnitellusti, ja korvaava työkanta on rakennettava muualta. Norrbotniabanan-voitto tarjoaa siihen näkyvän tukijalan, joskaan se ei vielä yksin riitä paikkaamaan suurhankkeen jättämää aukkoa.
Lähi-idän tilanne tuo epävarmuuden vivahteen
GRK Infra pitää tulosohjeistuksen ennallaan. Yhtiö arvioi liikevaihtonsa asettuvan 720–870 miljoonan euron haarukkaan ja oikaistun liikevoittonsa 45–60 miljoonan euron välille. Vertailukohdaksi viime vuonna liikevaihto oli 872 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto 58 miljoonaa euroa.
Ohjeistuksen ylälaita tarkoittaisi käytännössä viime vuoden tason säilymistä, alalaita selvää pudotusta. Haarukan leveys kertoo, että johto varautuu sekä myönteisiin että kielteisiin skenaarioihin.
Mäenpää nostaa katsauksessaan esiin Lähi-idän tilanteen, joka on lisännyt epävarmuutta öljyn ja raaka-aineiden hintojen kautta. Toistaiseksi vaikutukset ovat olleet rajalliset, sillä projekteissa on kustannusindekseihin sidottuja ehtoja, jotka suojaavat esimerkiksi bitumin hinnannousulta.
”Pidemmällä aikavälillä kustannuskehityksen arviointi on kuitenkin haastavaa”, toimitusjohtaja toteaa.
Kannattavuustavoite pidetään korkealla. Yhtiön pidemmän aikavälin tavoite on kuuden prosentin oikaistu liikevoittomarginaali yli ajan, mitä Mäenpää itse luonnehtii alalla erittäin kunnianhimoiseksi. Painopiste pysyy katteissa, ei volyymissa.
”Emme hae kasvua kannattavuuden kustannuksella, vaan painotamme hankkeita ja toimintamalleja, joissa riskit ja tuotto-odotus ovat tasapainossa”, Mäenpää muotoilee.
Taseessa on poikkeuksellisen paljon liikkumavaraa. Omavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa 54 prosenttia ja nettovelka 233 miljoonaa euroa pakkasella, eli yhtiöllä on enemmän rahaa kassassa kuin korollista velkaa. Kevään ja alkukesän hankepäätökset ratkaisevat, riittääkö pelivara uuden kasvuvaiheen pohjustamiseen.
