Tekoäly on sähköön liittyvä tarina, joka on naamioitu ohjelmistotarinaksi. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan datakeskusten sähkönkulutus voi vuoteen 2030 mennessä nousta noin 945 terawattituntiin vuodessa – yli kaksinkertaiseksi nykyisestä ja suunnilleen Japanin vuotuisen sähkönkulutuksen tasolle.
Tämä yksittäinen luku kertoo, miksi sähkö on yksi houkuttelevimmista tavoista osallistua tekoälymurrokseen. Mallit ja alustat kilpailevat, sirut ja arkkitehtuurit kehittyvät ja liiketoimintamallit muuttuvat.
Mikä tahansa ratkaisu nouseekin voitokkaaksi, tekoäly tarvitsee luotettavaa, jatkuvaa ja skaalautuvaa sähköä.
Sähköjärjestelmä ei ole siihen valmis – ja juuri tästä syntyy mahdollisuus.
Suurin osa sähköverkoista on suunniteltu yksinkertaisemman ajan tarpeisiin, jolloin suuret voimalaitokset syöttivät sähköä yksisuuntaisesti passiivisille kuluttajille. Tämä maailma on katoamassa. Kysyntä kasvaa, kun sähköautot, lämpöpumput ja teollisuuden sähköistyminen siirtävät energian kulutusta fossiilisista polttoaineista sähköverkkoon.
Samaan aikaan uusiutuvan energian kasvu muuttaa tuotantoa vaihtelevammaksi. Sähkövirrat ovat yhä useammin kaksisuuntaisia, kun sähköä tuotetaan ja varastoidaan kaikkialla katoilta teollisuusalueille.
Verkkojen järjestelmäkustannukset kasvavat
Maailma on pidemmällä uusiutuvan energian käyttöönotossa kuin monet ymmärtävät. Vuonna 2025 uusiutuvista lähteistä saatiin ensimmäistä kertaa noin 32 prosenttia globaalista sähköstä. Saavutus on merkittävä, mutta paljastaa myös ongelman: puhdasta energiaa rakennetaan nopeammin kuin sitä voidaan liittää verkkoihin ja siirtää niissä. Siksi suuri osa uusiutuvilla tuotetusta sähköstä jää jonoon tai sitä joudutaan rajoittamaan.
Isossa-Britanniassa nettoneutraaliustavoitteet viittaavat siihen, että sähkön kysyntä kasvaa noin 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja suunnilleen kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä.
Kun verkot kasvavat ja monimutkaistuvat, myös niiden vakaana pitäminen kallistuu. Nämä järjestelmäkustannukset on helppo aliarvioida, mutta niillä on merkitystä.
Helmikuussa 2026 Centrican toimitusjohtaja Chris O’Shea varoitti, että sähkön hinnat Isossa-Britanniassa voivat vuonna 2030 nousta korkeammiksi kuin Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen nähtiin – pitkälti juuri näiden järjestelmäkustannusten vuoksi.
Energiamurroksen seuraavassa vaiheessa huomio kohdistuu yhä enemmän sähköverkkoon. Hiilestä irtautuminen onnistuu vain, jos sähköä voidaan toimittaa luotettavasti eikä sen hinta karkaa kuluttajien ulottumattomiin.
Miten tekoäly lisää haastetta?
Tekoäly kiihdyttää sähköistymistä kolmella tavalla, joilla on merkitystä infrastruktuurille:
1. Kysyntä keskittyy
Datakeskukset sijoittuvat tietyille alueille, mikä voi aiheuttaa paikallisia pullonkauloja, vaikka kansallinen kokonaiskuva näyttäisi hallittavalta. Isossa-Britanniassa noin 140 suunniteltua datakeskushanketta hakee yhteensä noin 50 gigawatin liitäntäkapasiteettia.
Kaikkia keskuksia ei rakenneta, mutta sähkön tarve on joka tapauksessa valtava verrattuna maan nykyiseen huippukulutukseen, joka on noin 45 gigawattia.
2. Aikataulut kiristyvät
Datakeskus voidaan rakentaa noin kahdessa vuodessa, mutta sähköverkon laajennuksen luvitus ja toteutus voi kestää jopa kymmenen vuotta.
3. Kysynnän muoto muuttuu
Tekoälyn sähkönkulutus on ”piikikästä” verrattuna moniin perinteisiin kuormiin. Esimerkiksi 10 000 grafiikkasuorittimen klusterin siirtyminen lepotilasta koulutustilaan voi lisätä kuormaa hetkessä kymmenillä megawateilla – suunnilleen sama kuin kymmeniä tuhansia kotitalouksia kytkettäisiin sähköverkkoon kerralla.
Haasteena ei ole enää pelkkä puhtaan tuotannon lisääminen, vaan sähköjärjestelmän toimivuus suuressa mittakaavassa.
Kaksi keskeistä pullonkaulaa: kaapelit ja varastointi
Monet sijoittajat ovat tarttuneet sähköistymisen ilmeisimpiin hyötyjiin. Energiayhtiöiden osakkeiden arvo on noussut viimeisen kolmen vuoden ajan. Mutta pystyvätkö nämä yhtiöt todella tuottamaan poikkeuksellisia tuottoja pitkällä aikavälillä muun talouden kustannuksella?
Suosimme yhtiöitä, joilla on aito ja vaikeasti kopioitava kilpailuetu ja jotka pystyvät myös hyötymään kasvavasta kysynnästä. Investoinnit keskittyvät sinne, missä sähköverkossa on fyysisiä rajoitteita – erityisesti siirtoverkon laajentamiseksi ja joustavuuden parantamiseksi.
Paineiden purkamisessa auttaa kaksi salkkuyhtiötämme, kaapelivalmistaja Prysmian ja akkuyhtiö CATL.
Seuraavassa tarkastelemme, kuinka niiden panos verkkoyhteyksien kapasiteetin ja energian varastoinnin parantamiseksi voi vähentää puhtaan energian hukkaa, helpottaa sähköverkon pullonkauloja ja pienentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Mitä tekoälykilpa todella tarvitsee voittajasta riippumatta?
Monet tekoälymalleja ja ‑alustoja rakentavat yritykset ovat poikkeuksellisia yhtiöitä, mutta ei ole selvää, mitkä niistä pystyvät pitkällä aikavälillä tuottamaan pysyvää arvoa. On täysin mahdollista olla oikeassa tekoälyn merkityksestä, mutta väärässä sen voittajista.
Sijoittajina meitä vetävät puoleensa pullonkaulayhtiöt, joissa investoinnit ovat väistämättömiä.
Sähköjärjestelmä on tässä poikkeus. Sitä on joka tapauksessa parannettava sähköistymisen, uusiutuvan energian ja nyt myös tekoälyn vuoksi.
Kaapelit ja sähkön varastointi sekä muut mahdollistavan kerroksen ratkaisut tarjoavat voittajista riippumattoman tavan osallistua tekoälyn rakentamiseen. Samalla ne auttavat vastaamaan yhteen keskeisimmistä vaikuttavuushaasteista: yhteiskuntaa tukevan puhtaamman, kestävämmän ja kohtuuhintaisen energiajärjestelmän luomiseen.
Prysmian: kaapelit vievät energiasiirtymää eteenpäin
Puhtaan energian tuotanto kasvaa, mutta sähköverkot eivät pysy perässä. Vuoden 2024 puolivälissä verkkoliitäntäänsä odotti noin 1 650 gigawatin edestä pitkällä olevia tuuli‑, aurinko‑ ja vesivoimahankkeita. Kun verkot eivät pysty vastaanottamaan ja siirtämään puhdasta sähköä, hankkeet seisovat, tuotannon rajoitukset lisääntyvät ja fossiilinen tuotanto pysyy käytössä tarpeettoman pitkään.
Rajoitteet näkyvät ajoittain hyvin selvästi paikallistasolla. Skotlannissa tuulivoimaloille maksettiin vuoden 2025 alkupuoliskolla siitä, etteivät ne tuottaneet kuin 37 prosenttia maksimituotannostaan, koska kaapeleita sähkön siirtämiseksi etelään ei ollut.
Lisäsimme vuonna 2025 salkkuun Prysmianin, joka valmistaa juuri tähän pullonkaulaan vastaavia suurjännite‑ ja merikaapeleita. Prysmianin kaapelit tuovat merituulivoiman mantereelle, vahvistavat ylikuormittuneita siirtoyhteyksiä, yhdistävät sähkömarkkinoita ja auttavat näin viemään puhdasta energiaa sinne, missä sitä tarvitaan.
Tekoäly lisää painetta, sillä datakeskukset luovat uusia suuren sähkönkulutuksen keskittymiä, jotka on kytkettävä verkkoon nopeasti. Prysmianin datakeskuksiin liittyvä tilauskanta on jo yli 700 miljoonaa euroa, mikä kertoo markkinan kasvaneesta merkityksestä.
Suurjännitekaapelien hankintamarkkinan arvo oli noin 3 miljardia euroa vuonna 2019. Sen odotetaan kuusinkertaistuvan vuosikymmenen loppuun mennessä.
CATL: varastointi tekee uusiutuvasta energiasta luotettavaa
Puhdasta sähköä menee hukkaan, sillä sähköjärjestelmät eivät pysty vastaanottamaan sitä silloin, kun tuotanto kasvaa hetkessä nopeasti. Kalifornian pääsähköverkosta rajattiin vuonna 2024 peräti 3,4 terawattituntia tuuli‑ ja aurinkosähköä – 29 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä riittäisi suuren kaupungin sähkötarpeisiin vuodeksi.
Ilman riittävää joustoa uusiutuvat energialähteet nostavat järjestelmän kustannuksia ja pitävät korkeiden päästöjen varavoimalat käytössä täyttämässä tuotannon aukkoja. Puuttuva pala on sähkön varastointi. Se sitoo ylimääräistä sähköä uusiutuvan tuotannon huipuissa ja vapauttaa sitä kysynnän kasvaessa. Kun uusiutuvien osuus kasvaa, varastointi ei ole enää pelkästään hyödyllistä vaan välttämätöntä.
Lisäsimme CATL:n Positive Change ‑salkkuumme vuonna 2025. Maailman johtavaksi sähköautojen akkuvalmistajaksi nousseen yhtiön toiminnan mittakaava ja järjestelmäosaaminen ovat sovellettavissa suoraan myös sähkövarastoratkaisuksi.
Vuonna 2024 CATL raportoi myyneensä akkujärjestelmiä yhteensä 475 gigawattitunnin verran. Valmistuskapasiteettia yhtiöllä oli 676 gigawattituntia, joka mahdollistaa nopeasti kasvavan sähkövarastomarkkinan palvelemisen merkittävässä mittakaavassa.
Vuoteen 2030 mennessä markkinan odotetaan kasvavan huomattavasti. Toimiala-arvioiden mukaan energian varastoinnin vuotuiset toimitukset voisivat lähestyä 1 400 gigawattituntia, mikä vastaa noin 23 miljoonaa sähköauton kokoista (60 kWh) akkupakettia sähköverkkokäyttöön.
Datakeskuksille keskeytymätön sähkönsyöttö on ratkaisevaa, ja samalla verkkoon liittäminen hankaloituu, mikä tekee paikallisesta puskurista ja varavoimasta entistä käytännöllisempää.
Joidenkin arvioiden mukaan pelkästään datakeskusten kysyntä sähkövarastoille voisi ylittää 300 gigawattituntia vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa noin viittä miljoonaa sähköauton kokoista akkupakettia yhdessä vuodessa. Tämä luo nopeasti kasvavaa kysyntää, johon CATL pystyy vastaamaan suuressa mittakaavassa.
Nduka Amadi
Sijoitusasiantuntija, Positive change -strategia
Baillie Gifford
