Tekoäly ei ole hetken hassutus, jolla tehdään hauskoja videoita. Se on rakenteellinen mullistus, joka kutoo uudelleen sekä työmarkkinat että pörssin tuottohierarkian.
Vastaavaa ravistelua sai kokea viimeksi 1990- ja 2000-luvun taitteen sijoittaja, kun internet löysi tiensä joka kotiin. Sen jälkeen pörssi on saanut elää tasaisempien murrosten aikaa.
Vertaus internetiin saattaa kuitenkin ontua. Internet mullisti yhden vuosisadan. Tekoäly voi mullistaa ihmislajin koko 300 000 vuoden historian.
Tekoälyä edeltäneitä merkittäviä murroksia on neljä. Höyrykoneet ja kehruu-Jennyt kiihdyttivät ruumiillista työtä 1700-luvun lopulta alkaen. Reilu vuosisata myöhemmin sähkö asettui tehtaisiin ja koteihin. Tietokoneet ottivat henkisen työn rutiineja hoitaakseen 1970-luvulta lähtien, ja internet on levittänyt käsittämättömän määrän tietoa ympäri maailmaa 1900-luvun lopulta alkaen.
Nyt vuorossa on viides ravistelu, ja se voi yltää niistä kaikista vavahduttavimmaksi.
Tekoäly ei ainoastaan automatisoi ajattelutyötä. Sen jälkijoukoissa marssivat humanoidirobotit, joiden tehtävänä on korvata myös ruumiillinen työ. Yhtä aikaa kahdella rintamalla etenevä murros poikkeaa kaikista edeltäjistään.
Sijoittajan kannalta asetelma on yksinkertainen mutta julma. Uudelleen järjestyvät työmarkkinat synnyttävät kahdenlaista väkeä. Edelliseen joukkoon kuuluvat työntekijät, joiden tehtävät koneet imaisevat tehostuessaan, jälkimmäiseen taas ne, joilla on omistuksia mullistuksen voittajayhtiöissä.
Vauraus virtaa palkansaajilta tekoälyn omistajille, ja prosessi on jo käynnistynyt.
Investointien mittakaava paljastuu rahavirroista. Hyperskaalaajiksi kutsutut teknojätit Amazon, Microsoft, Alphabet ja Meta käyttävät vuoden 2026 aikana noin 700 miljardia dollaria tekoälyinfrastruktuuriin. Summa on noin 300 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yksin Alphabet on ohjeistanut investoivansa kuluvan vuoden aikana 175–185 miljardia dollaria.
Miksi juuri tekoäly?
Maanviljelys, kirjapainotaito, höyrykone ja sähkö ovat kukin muokanneet yhteiskuntia perinpohjaisesti. Tekoäly muistuttaa näistä eniten viimeksi mainittua. Kuten sähkö, se on yleiskäyttöinen perustekniikka, joka kerrostuu lähes kaikkien toimialojen päälle samanaikaisesti.
Saman murroksen kohteeksi joutuvat lääketieteen diagnostiikka, ohjelmistokehitys, asiakaspalvelu ja luova työ.
Yksi olennainen ero löytyy heti.
Aiemmat teknologiat ovat tehostaneet ihmisen lihastyötä tai laajentaneet aistien kantamaa. Höyrykone korvasi hevosen, sähkö valaisi yön. Tekoäly tunkeutuu sen sijaan alueelle, joka on tähän asti määrittänyt ihmisen erityisasemaa, eli ajattelun, päättelyn ja kielenkäytön piiriin.
Vauhti hämmästyttää ja hämmentää. Sähköistyminen vei vuosikymmeniä ja internetin omaksuminen koteihin niin ikään pitkän tovin. Suuret kielimallit ovat siirtyneet tutkimuslaboratorioista satojen miljoonien käyttöön muutamassa vuodessa. Sopeutumisaikaa jää vähemmän kuin yhdessäkään aiemmassa yleisteknologiassa.
Talouden näkökulmasta painavin erottava tekijä on suora kilpailu kognitiivisesta työstä. Tähän asti automaatio on käytännössä siirtänyt työvoimaa pellolta tehtaaseen ja edelleen toimistoon. Nyt vuorossa on toimistotyö itse, eli kirjoittaminen, koodaus ja analyysi. Juuri näiden tehtävien varaan koulutettu keskiluokka on rakentunut.
Spekulatiivisin piirre on kehityksen itseään ruokkiva luonne. Tekoälyä käytetään yhä laajemmin uuden tekoälyn kehittämiseen, jolloin jokainen sukupolvi auttaa rakentamaan seuraavaa entistä kyvykkäämpää mallia. Tällainen kierre voi jyrkentää kehityskäyrää tavalla, joka yllättää myös kehittäjät itse.
Hakkurit ja lapiot tuottavat ennen muita
Kultaryntäyksessä rikastuivat lapioiden ja hakkureiden myyjät, eivät välttämättä kullanetsijät. Klassikko toistuu nyt tekoälykaivoksilla.
Nvidia on ottanut paikkansa lapionmyyjänä, mutta merenkin kokoisena. Yhtiön piirit hallitsevat tekoälykiihdyttimien markkinaa noin 80–90 prosentin osuudella. Ensimmäisen kvartaalin liikevaihto kohosi 44,1 miljardiin dollariin datakeskussegmentin kasvettua 73 prosenttia vuotta aiemmasta. Yhtiön johto odottaa kiihdytinliikevaihdon kasvavan vuosittain yli 50 prosentin tahdilla aina vuoteen 2029 saakka.
Sirujen valmistus tippuu samaan kohtalonyhteyteen. Taiwanilainen TSMC tekee noin 72 prosenttia maailman edistyneimmistä piireistä, ja hollantilainen ASML on yhä ainoa litografiakoneiden valmistaja, joka kykenee syövyttämään niitä. ASML kirjasi tammi-maaliskuussa 8,8 miljardin euron liikevaihdon ja 2,8 miljardin nettotuloksen. Yhtiö nosti samalla vuoden ohjeistuksensa 36–40 miljardiin euroon.
Muistipuolella tilanne on yhtä kireä. Micronin korkeakaistanmuistin eli HBM-piirien koko vuoden 2026 tuotanto on jo myyty etukäteen. Yhtiön johto arvioi markkinan kasvavan kolmessa vuodessa noin 35 miljardista dollarista yli 100 miljardiin.
Hyperskaalaajien sisällä erot ovat alkaneet näkyä. Microsoft otti varhain etumatkaa kytkemällä itsensä noin 27 prosentin omistusosuudella OpenAI:hin. Amazon on puolestaan sijoittanut Anthropiciin kahdeksan miljardia dollaria ja luvannut 50 miljardia lisää tiettyjen ehtojen täyttyessä. Tekoäly on tuonut nämä jätit takaisin kasvuyhtiöiden joukkoon, vaikka niitä ehdittiin jo mieltää tasaista osinkoa jakaviksi aikuisiksi.
Ohjelmistosta tulee fyysistä
Toinen rintama avautuu hitaammin mutta saattaa lopulta olla suurempi. Humanoidirobotit ovat siirtymässä esittelyparaateista tehdaslattialle, ja niiden taustalla pyörii sama kielimallien ja näkömallien kehitys, joka on vienyt chatbotit nykytasolle.
Tesla on lyönyt tähän voimakkaimman vetonsa. Yhtiö on yli kaksinkertaistanut investointiohjelmansa 25 miljardiin dollariin vuonna 2026, ja Optimus-robotin sarjatuotannon on määrä alkaa heinäkuussa.
Toimitusjohtaja Elon Musk hakee Fremontin tehtaalta miljoonan robotin vuosivolyymia ja Texasin laitokselta jopa kymmenen miljoonaa kappaletta vuodesta 2027 alkaen. Tavoitehinta yksiköltä on 20 000–30 000 dollaria.
Numerot ovat näyttäviä, mutta niihin kannattaa suhtautua varauksella. Musk myönsi tammikuun tulosjulkistuksessa, että robotit ovat yhä tutkimusvaiheessa eivätkä tee hyödyllistä työtä.
Goldman Sachs arvioi humanoidirobottien koko markkinan kohoavan 38 miljardiin dollariin vasta vuoteen 2035 mennessä. Tesla yksin tähtää siihen lukuun jo lähivuosina.
Yhden yhtiön kortille panostaminen on tällaisessa varhaisessa vaiheessa luultavasti harkitsematonta. Listaamattomien joukossa Figure AI sai viime vuoden rahoituskierroksellaan 39 miljardin dollarin arvion ja kumppanuussopimuksen BMW:n kanssa. Listattujen sijoittajille jäävät lähinnä komponenttien valmistajat, akkuyhtiöt ja toimitusketjun palaset, kunnes muut päätoimijat tulevat pörssiin.
Kiinaa ei sovi unohtaa. Vuonna 2025 maailmassa toimitettiin noin 13 300 humanoidiyksikköä, ja kiinalaisvalmistajat veivät niistä 87 prosenttia. Pörssissä tämä näkyy rajoitetusti, sillä monet kiinalaiset robottiyhtiöt ovat länsimaisille sijoittajille vaikeasti tavoitettavissa.
Pörssi ottaa ison etunojan
Historia tuntee kuvion. Jokaisessa edellisessä vallankumouksessa pörssi on ehtinyt todellisuutta edelle, romahtanut ja sitten löytänyt voittajansa uusiksi. Internetkupla vuonna 2000 ei tehnyt internetistä huijausta, mutta se räjäytti monen sijoittajan salkun pitkäksi aikaa.
Sama voi odottaa tekoälyn arvostustasoja. Joidenkin tekoäly-yhtiöiden arvostuskertoimet ovat monelle pelottavan korkeita. Mikäli yhtiöt eivät pysty osoittamaan tekoälyinvestointiensa muuttuvan kassavirraksi, kasvuodotukset joutuvat painetestiin nopeasti.
Sijoittajan tehtäväksi jää erottaa kupla todellisuudesta ja löytää ne yhtiöt, joiden kassavirrat kasvavat senkin jälkeen, kun innostus on hiipunut.
Sivuun jättäytyminen on tällaisessa tilanteessa oma valintansa, ja historiallisesti useimmiten kallein.
Ihmiskunnan suuri murros etenee joka tapauksessa.
