Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionlainan tuotto päätti viikon korkeimmalle päätöstasolle sitten heinäkuun 2007. Perjantaina tuotto kipusi 11 korkopistettä 5,12 prosenttiin.
Velkakirjamarkkinoiden myllerrys tuntuu myös tavallisten amerikkalaisten lompakoissa. 30 vuoden kiinteäkorkoinen asuntolaina nousi perjantaina 6,65 prosenttiin, mikä on omiaan jäähdyttämään jo valmiiksi hyytynyttä asuntomarkkinaa.
Perjantaina nähtiin globaali pitkien valtionlainojen myyntiaalto. Japanissa 30-vuotisen valtionlainan tuotto rikkoi neljän prosentin rajan ensimmäistä kertaa historiassa odotettua kuumemman tukkuhintainflaatiolukeman jälkeen.
Britanniassa 30-vuotisen gilt-lainan tuotto puolestaan kohosi 5,85 prosenttiin, eli korkeimmalle tasolle sitten vuoden 1998. Suomen valtionlainojen tuottotaso nousi muiden mukana – 10-vuotisen valtionlainan tuotto ylitti 3,5 prosenttia ensimmäistä kertaa vuoden 2023 jälkeen.
Korkomarkkinoiden ammattilaiset pitävät tilannetta poikkeuksellisena. JPMorgan Asset Managementin salkunhoitajan Priya Misran mukaan viime viikko on ollut koroille suoranainen täydellinen myrsky, jossa kuumat inflaatiolukemat ja Japanin sekä Britannian valtionlainojen vetämä globaali korkoralli yhdistyivät hankalalla tavalla.
Misra ennakoi, että korkojen nousu alkaa kiristää rahoitusoloja samaan aikaan kun talous painii käsillä olevan energiashokin kanssa.
Janus Henderson Investorsin korkojohtaja Tom Ross arvioi, että pitkien korkojen jyrkkä uudelleenhinnoittelu heijastaa markkinoiden vahvistuvaa näkemystä siitä, että inflaatioriskit voivat ottaa otteen rahapolitiikan suunnasta. Hänen mukaansa inflaatio on nopeasti nousemassa keskeisimmäksi tarkkailtavaksi riskiksi.
Bank of Americanin tuore rahastonhoitajakysely vahvisti samansuuntaista kuvaa. Neljännes vastaajista nimesi Yhdysvaltain keskuspankin todennäköisimmäksi suureksi keskuspankiksi nostamaan korkojaan enemmän kuin markkinat tällä hetkellä odottavat.
Yhdysvaltain koronnosto-odotukset vahvassa nousussa
Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan tuotto nousi perjantaina peräti 14 korkopistettä 4,60 prosenttiin, kahden vuoden pituisen valtionlainan tuottotaso kohosi noin yhdeksän korkopistettä 4,08 prosenttiin.
Fedin koronnoston todennäköisyys on tänä vuonna kasvanut merkittävästi viime viikkoina Iranin sodan pitkittyessä. Vielä kuukausi sitten nostolle hinnoiteltiin Fed-futuurien perusteella vain yhden prosentin todennäköisyys. Perjantaina vähintään yhden noston todennäköisyys oli jo 50,6 prosenttia.
Korkojen kohoaminen on alkanut näkyä myös osakemarkkinoilla. Citin korkostrategiasta vastaava Deirdre Dunn varoittaa, että riittävän jyrkkä velkakirjamarkkinoiden myyntiaalto saattaisi nostaa yritysten maksukyvyttömyysriskejä ja heijastua sitä kautta osakkeisiin, etenkin nykyisten korkeiden arvostuskertoimien oloissa.
Eurooppalaisten osakkeiden strategiajohtaja Emmanuel Cau Barclaysiltä piti Pekingin huippukokouksen antia pettymyksenä. Hänen mukaansa kaikki tiivistyy nyt öljyn hintakehitykseen, eikä osakemarkkinoilla nähdä merkittävää nousua ennen kuin raakaöljyn hinta kääntyy laskuun.
Pekingissä järjestetty Donald Trumpin ja Xi Jinpingin huippukokous päättyi ilman selkeää läpimurtoa salmen avaamiseksi, vaikka Iranin valtiollisen median mukaan jotkin kiinalaiset alukset ovat viime päivinä saaneet kulkea reitin läpi.
Trump kertoi Xi Jinpingin ilmaisseen kiinnostuksensa auttaa sodan päättämisessä ja luvanneen, ettei Kiina toimita Iranille sotilaskalustoa. Sijoittajat olisivat kuitenkin halunneet kuulla huippukokouksesta paljon konkreettisempia tuloksia.
Osakemarkkinat reagoivat hermostuneesti markkinakorkojen nousuun. S&P 500 -indeksi laski 1,2 prosenttia ja teknologiapainotteinen Nasdaq 100 tuotti –1,5 prosenttia. Euroopan Stoxx Europe 600:n pistelukema painui niin ikään 1,5 prosenttia. Helsingin pörssin yleisindeksi, OMH Helsinki Pi, päätyi perjantaina vain noin 0,2 prosenttia miinukselle, kun Nokian vahva kurssikehitys tuki pörssiä.
Iranin sota pitää öljyn hinnan korkealla
Myllerryksen taustalla on kasvava huoli pitkäkestoisesta inflaatiosta. Yhdysvaltain tuottajahintaindeksi nousi huhtikuussa kuuteen prosenttiin, joka on nopeinta vauhtia sitten vuoden 2023. Samaan aikaan kuluttajahintainflaatio kiihtyi 3,8 prosenttiin, eli korkeimmalle tasolleen kolmeen vuoteen.
Tuottajahintojen kiihtyminen ei selity yksin Iranin sodalla. Hintojen nousu voimistui jo viime vuoden toisella puoliskolla ja on tänä vuonna kiihtynyt entisestään sodan vauhdittamana. Energian hintapaine osui siten jo ennestään kiristyvään hintakenttään, mikä vahvistaa markkinoiden pelkoa pitkäkestoisesta inflaatiosta.
Myös pohjainflaatio on kiihtynyt. Energian, ruoan ja kaupan ulkopuolinen vuosimuutos oli huhtikuussa 4,4 prosenttia, eli korkein lukema sitten vuoden 2023. Tämä viittaa hintapaineiden laajenemiseen energiashokin ulkopuolelle.
Pohjainflaation kiihtyminen on Yhdysvaltain keskuspankille hankalin signaali. Jos hintojen nousu olisi puhtaasti energiavetoinen, Fed voisi katsoa sen yli väliaikaisena shokkina. Laajeneva hintapaine kuitenkin lisää painetta rahapolitiikan kiristämiseen. Myös Euroopan keskuspankki on vaikean päätöksen edessä seuraavassa korkokokouksessa.
Markkinatunnelmaa painaa erityisesti öljyn hinta. Brent-laatuisen raakaöljyn hinta on lähes tuplaantunut vuoden alusta. Hormuzinsalmi, jonka läpi kulkee tavanomaisesti viidennes maailman öljytoimituksista, on ollut käytännössä suljettuna kauppaliikenteeltä sodan syttymisestä lähtien.
