Elokuussa 2025 valtaosa opintotukea saavista opiskelijoista siirtyi yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Monelta asumisen tuki kutistui samalla sadalla eurolla kuukaudessa, osalta enemmänkin.
Muutoksen odotettiin näkyvän vuokramarkkinoilla: kalliimmaksi käyvästä yksiöstä siirryttäisiin soluasuntoon tai kimppakämppään. Osin näin on käynytkin, mutta liike on ollut hidasta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneen tuoreen selvityksen mukaan helmikuussa 2026 opintorahaa saaneista 45 prosenttia asui yksin, 38 prosenttia jonkun muun kuin vanhempiensa kanssa ja 17 prosenttia lapsuudenkodissaan. Vuoden 2024 helmikuussa yksin asui vielä 49,4 prosenttia.
Yksinasuvien osuus laski siis 4,4 prosenttiyksikköä, ja yhteisasuminen yleistyi 3,6 prosenttiyksikköä. Vanhempiensa luona asuvien osuus pysyi käytännössä ennallaan.
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria kertoo, että tulos ei ole itsestään selvä, koska tuen pieneneminen kasvattaa asumisen suhteellista hintaa ja pienentää käytettävissä olevia tuloja.
”Käytännössä asuminen on kuitenkin muutakin kuin kustannuskysymys”, Kauria kirjoittaa.
Enimmäistuki putosi sadalla eurolla pääkaupunkiseudulla
Uudistuksessa palattiin järjestelmään, joka oli käytössä ennen elokuuta 2017. Opintotuen asumislisä on henkilökohtainen etuus, kun taas yleinen asumistuki määräytyy koko ruokakunnan tulojen perusteella.
Asumislisän enimmäismäärä on pääkaupunkiseudulla 296 euroa kuukaudessa, muissa suurissa kaupungeissa ja kehyskunnissa 248 euroa ja muualla Suomessa 216 euroa. Yhden hengen ruokakunnan yleinen asumistuki yltää samoilla alueilla 394,10 euroon, 312,90 euroon ja 275,80 euroon.
Ero kasvaa siitä, että asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta eli tavallisesti yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. Yleistä asumistukea sai ympäri vuoden, eikä sitä ollut sidottu opintosuorituksiin.
Kaikkien tuki ei kuitenkaan pienentynyt. Hyvätuloisen puolison kanssa asuva opiskelija voi saada asumislisää, vaikka yleiseen asumistukeen ei aiemmin ollut oikeutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi lakia valmisteltaessa, että uudistus siirtää noin 208 500 opiskelijaa asumislisän piiriin ja tuottaa vuoteen 2028 mennessä 57 miljoonan euron nettosäästön. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite oli kehittää yleisen asumistuen rinnalle vaihtoehto, joka suosii yhteisasumista.
Opintolainaa nostettiin 535 miljoonalla eurolla
Kelan tilastojen mukaan opintotuen asumislisää maksettiin vuoden 2026 tammi–kesäkuussa 145 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosien 2023–2025 vastaavina jaksoina. Yleistä asumistukea opiskelijoille maksettiin samaan aikaan 215 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 alkupuoliskolla.
Kaurian mukaan valtion opiskelijoille maksamat asumisen tuet pienenivät vuositasolla noin 140 miljoonaa euroa, kun vuotta 2026 verrataan vuoteen 2025.
Vaje näkyy toisaalla. Suomen Pankin aineistojen perusteella opintolainoja nostettiin vuoden 2026 tammi–kesäkuussa 535 miljoonalla eurolla, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuosina 2020–2024 keskimäärin samana ajanjaksona. Vertailua sekoittaa se, että opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää korotettiin merkittävästi jo vuonna 2024.
Datahuoneen selvityksessä tarkastellaan myös sitä, kuinka moni todella vaihtoi asumismuotoa. Helmikuussa 2026 opintorahaa saaneista, vuotta aiemmin yksin asuneista 19,7 prosenttia oli siirtynyt yhteisasumiseen. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 16,2 prosenttia.
Yli kolme neljäsosaa aiemmin yksin asuneista siis pysyi yksinasujana. Selvityksen laatinut asiantuntija Max Toikka toteaa, ettei aiemmin yksin asuneiden siirtyminen yhteisasumiseen ole merkittävästi yleistynyt.
Uudet opiskelijat asuvat yhä useammin yksin kuin jatkavat
Asumisen tuen merkityksen voisi olettaa korostuvan siellä, missä vuokrat ovat korkeimmat. Pääkaupunkiseudulla sekä muissa suurissa kaupungeissa ja niiden kehyskunnissa yksinasuminen väheni vuodesta 2024 noin viisi prosenttiyksikköä, muualla Suomessa noin kolme.
Erot jäävät siis pieniksi. Pääkaupunkiseudulla yksin asui helmikuussa 2026 enää 41,1 prosenttia opintorahan saajista, kun osuus oli kaksi vuotta aiemmin 45,8 prosenttia.
Opintojaan aloittavien kohdalla muutosten pitäisi näkyä herkemmin, koska he muuttavat joka tapauksessa eivätkä joudu maksamaan asunnon vaihtamisen kustannuksia erikseen. Uusilla opiskelijoilla yksinasuminen vähenikin 5,9 prosenttiyksikköä ja jatkavilla 3,9 prosenttiyksikköä.
Silti uusista opiskelijoista 49 prosenttia asui yksin, jatkavista 44,8 prosenttia. Kauria pitää järjestystä hieman yllättävänä.
”Eräänä selittäjänä tässä voi toki olla, että opintojen edetessä opiskelijat löytävät puolison tai muun asuinkumppanin, jollaista ei välttämättä ole heti opintojen alussa”, hän kirjoittaa.
Asuntomarkkinan liikkeet selittyvät muulla
Uudistuksen ajoitus osui vaiheeseen, jossa asuntojen hinnat olivat laskeneet jo lähes neljä vuotta ja vuokrien nousu oli pysähtynyt. Pääkaupunkiseudulla pienten asuntojen vuokrataso on jopa kääntynyt hienoiseen laskuun.
Datahuone arvioi opiskelijoiden painoarvoa karkealla laskelmalla. Helmikuussa 2026 täysi-ikäisiä ja lapsettomia opintorahan saajia oli noin 187 000, ja jos yksinasuvien osuus olisi pysynyt vuoden 2024 tasolla, opiskelijoiden hallussa olisi ollut noin 8 000 asuntoa enemmän.
Se vastaa 0,3 prosenttia koko maan vakituisesti asutusta asuntokannasta. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on noin 2 500 yksiötä eli suunnilleen kaksi prosenttia alueen asutuista yksiöistä.
Tarjonnan puolella selitys on suorempi: vuosina 2018–2023 rakennettiin poikkeuksellisen paljon pieniä asuntoja. Toikan mukaan on vaikea nähdä, että vuoden 2022 lopulla alkanut hintojen lasku selittyisi merkittävissä määrin elokuun 2025 asumistukiuudistuksella.
Myös vuokranantajien odottama soluasuntojen kysyntäpiikki on jäänyt tulematta. Suomen opiskelija-asunnot SOA:n mukaan soluasuntoa hakevien määrä on kasvanut vain muutamalla paikkakunnalla, ja solupaikka otetaan aiempaa herkemmin vastaan silloinkin, kun se ei ollut hakijan ensimmäinen toive.
Keväällä 2026 toteutetussa SOA:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton kyselyssä 1 498 korkeakouluopiskelijasta 41 prosenttia nimesi ykköstoiveekseen opiskelija-asuntoyksiön ja 26 prosenttia kaksion. Hinta oli tärkein valintakriteeri vajaalle 60 prosentille vastaajista.
”Yksinasuminen ja yksiötoiveet ovat pitkään jatkuneita trendejä, siis jo ajalta ennen asumistukimuutosta”, SOA:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu kommentoi kyselyn tuloksia.
Kysyntä kohdistuu siis edelleen samoihin asuntoihin, joita ei ehkä jatkossa rakenneta lisää. Erityisryhmien investointiavustuksen myöntövaltuus supistui parissa vuodessa 120 miljoonasta 15 miljoonaan euroon, ja opiskelija-asuntojen korkotukilainavaltuus laskee vuonna 2027 alimmalle tasolleen kahteenkymmeneen vuoteen.
