Euro Pacific Capital –meklariyrityksen toimitusjohtaja ja talousasiantuntija Peter Schiff arvioi, että talouden fundamentit eivät koskaan ole olleet parempia kullan hintakehityksen kannalta kuin nyt.
Kullan hinta kävi korkeimmillaan 1900 dollarissa unssilta syyskuussa 2011. Sen jälkeen kullan kimallus on himmennyt, ja hinta on laskenut yli 20 prosenttia. Samaan aikaan osakkeet ovat nousseet rajusti varsinkin Yhdysvalloissa. S&P-osakeindeksi on noussut yli 40 prosenttia.
Kullan ja osakkeiden tuottoeron kasvu herättää sijoittajissa yhä kasvavaa epävarmuutta.
Löysä rahapolitiikka nostaa kullan reaaliarvoa
Peter Schiff, joka ennusti 1990-luvun lopulla oikein IT-kuplan puhkeamisen, sanoo Yahoo Financen videohaastattelussa, ettei ole koskaan nähnyt vastaavaa negatiivista sijoitusilmapiiriä kultaa kohtaan. Juuri tästä syystä Schiff uskoo kullan hinnan nousevan lähikuukausina.
Osakkeiden suosiminen kullan sijaan perustuu Schiffin mukaan väärään tarinaan. Ihmisten usko Yhdysvaltojen talouden elpymiseen on illuusio, joka perustuu keskuspankin kvantitatiiviseen elvytykseen ja inflaatioon, Schiff jatkaa.
Siinä vaiheessa ennätyslöysä rahapolitiikka alkaa ruokkia inflaatiopeikkoa, osakkeet romahtavat ja kullan reaaliarvo nousee.
Inflaation vaaroista on varoitellut myös maailman suurimman korkorahaston PIMCO:n perustaja Bill Cross. ”Nykyinen politiikka tulee kalliiksi, vaikka se taianomaisesti nostaa varallisuusarvoja ylöspäin”, Cross varoittaa PIMCO:n toukokuun sijoituskatsauksessaan.
Raaka-ainesijoittaja ei usko kultaan
Kullan hinnan ennustaminen on tunnetusti vaikeaa – joidenkin mielestä käytännössä mahdotonta. Siksi asiantuntijoidenkin mielipiteet kullan hinnan kehityksestä vaihtelevat tyypillisesti laidasta laitaan.
Schiffin näkemykselle täysin päinvastaisen näkemyksen kullan hintakehityksestä on antanut raaka-ainesijoittajana tunnettu Jim Rogers, joka suhtautuu yleensä optimistisesti raaka-ainesijoituksiin.
CNBC:lle antamassaan haastattelussa Rogers ennustaa, että nyt alkanut kullan hinnan lasku saattaa jatkua jopa ensi vuoden puolelle. Rogers perustelee näkemystään sillä, että useimmat sijoituskohteet tekevät 30 prosentin korjausliikkeen vuoden tai kahden välein, jopa nousumarkkinan aikana.
Kullan hinta on noussut trendinomaisesti jo 12 vuotta ja tällä ajanjaksolla ainoastaan finanssikriisin aikana vuonna 2008 tuli korjausliike alaspäin. Tuolloin kullan hinta laski yli 30 prosenttia.