Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat maaliskuussa Suomessa 1,3 prosenttia, kun helmikuussa hinnat nousivat 0,6 prosentilla. Asuinkustannukset kohosivat 1,2 prosenttia, mutta asuntolainakorot laskevat yhä kansallista kuluttajahintaindeksiä.
Yhdenmukaistetun indeksin mukaan asuinkustannukset kohosivat 5,5 prosenttia ilman lainakorkojen vaikutusta.
Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 2026 inflaatiota nosti eniten sähkö, diesel sekä 95-oktaaninen bensiini.
Inflaation nousua hillitsi eniten asuntolainojen korot, kulutus- ja opintolainojen korot sekä asiakirjamaksut.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 0,2 prosenttia. Pohjainflaation laskennassa otetaan huomioon kaikki kuluttajatuotteet ja -palvelut, lukuun ottamatta elintarvikkeita sekä energiaa, jotka sisältävät muita hyödykkeitä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Energian hinta näyttelee siis nyt keskeistä roolia yleisessä hintojen nousussa.
”Inflaatio kohosi maaliskuussa, kun Iranin sota ja Hormuzinsalmen liikenteen vakava häiriö näkyvät jo kaasun, nestemäisten lämmityspolttoaineiden ja polttonesteiden hinnoissa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen näkee.
Keskisen mukaan joka kahdeksas asuinneliö lämpiää Suomessa öljyllä tai kaasulla, ja energiainflaatio iskeekin siten ensimmäisenä juuri öljy- tai kaasulämmitteisten omakotiasujien sekä bensiinillä tai dieselillä kulkevien kotitalouksien kukkaroille.
Sähkön hinnan nousu johtui Keskisen mukaan siitä, että talven kylmyys ja vähätuulisuus nostivat hintaa. Ilman sähkön vaikutusta inflaatio olisi madellut nollan pinnassa vielä helmikuussa. Sähkön hinta nosti inflaatiolukua eniten myös maaliskuussa.
Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta oli maaliskuussa 2,5 prosenttia, kun Suomen osalta vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi asettui niin ikään 2,5 prosenttiin. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin oli maaliskuussa myös 2,5 prosentin tasolla.
Yli puolet yksityisestä kulutuksesta kohdentuu asumiseen, elintarvikkeisiin ja liikenteeseen.
”Asuntolainojen keskikorot painavat yhä Suomen kansallista kuluttajahintaindeksiä alaspäin, mutta energian ja polttonesteiden kallistuminen näkyy hintakehityksessä nopeasti”, Keskinen toteaa.
Ekonomistin mukaan asuntolainakorkojen indeksiä painava vaikutus hälvenee vähitellen, kun korontarkistukset etenevät, ja velallisten keskikoroissa nähdään laskun sijaan nousua.
”Jos Iranin sota pitkittyy ja öljyn hinta pysyy korkealla, vaikutukset voivat levitä viiveellä myös elintarvikkeisiin, palveluihin ja teollisuustuotteisiin kuljetus- ja tuotantokustannusten kautta”, Keskinen arvioi.
Kustannusinflaatio uhkaa iskeä hänen mukaansa elpyvään ostovoimaan ja lykkää talouden kasvukäännettä jälleen ensi vuodelle.
”Uudesta epävarmuudesta huolimatta inflaatio kuitenkin pysyy Suomessa historiaan nähden maltillisena, mutta sen vaikutus tuntuu kotitalouksissa eri tavoin oman kulutuskorin, kuten lämmitystavan ja ajokilometrien, mukaan”, hän kertoo.
Inflaatio nousi maaliskuussa 1,3 prosenttiin.
— Juho Keskinen (@Keskinen_Juho) April 14, 2026
Asuinkulut ylös 1,2%, ilman lainakorkoja 5,5%. Korkojen indeksiä painava vaikutus hälvenee vähitellen.
Iranin sota näkyy jo kodin lämmityksessä ja bensapumpuilla. Kunkin kulutuksessa mm. ajokilometrit vaikuttavat omaan inflaatioon. pic.twitter.com/Z3yMHUY8hq
