Perinteisesti metsäyhtiöiden Stora Enson ja UPM-Kymmenen arvostustasot ovat olleet lähellä toisiaan – mutta eivät ole enää.
Molemmat yhtiöt kärsivät paperiteollisuuden ylikapasiteetista Euroopassa ja sanomalehtipaperin kysynnän trendinomaisesta laskusta. Toimialan rakenneongelmat näkyvät yhtiöiden markkina-arvoissa ja arvostuskertoimissa.
Yllättävää on kuitenkin, että UPM:n arvostustaso on jäänyt Stora Enson arvostusta selkeästi alhaisemmaksi.
Erot arvostuskertoimissa
Alla oleva taulukko osoittaa, että UPM:n arvostustaso on nyt selkeästi Storaa alhaisempi. UPM:n taseperusteisen arvostuskertoimen mukaan yhtiö hinnoitellaan jo lähes puolta alhaisemmalle tasolle kuin mitä on yhtiön taseen oma pääoma. Myös Stora Enso arvostetaan alle tase-arvon, mikä on metsäyhtiöille tyypillistä.
| Tunnusluvut | Stora Enso | UPM-Kymmene |
| EPS-ennuste 2013 | 0,34 | 0,77 |
| P/E | 15,4 | 10,3 |
| P / B | 0,72 | 0,55 |
| Osinkotuotto | 5,7 | 7,6 |
[break]
Kuitenkin esimerkiksi oman pääoman tuotossa ei yhtiöiden välillä ole suuria eroja. UPM:n oikaistu oman pääoman tuotto oli vuonna 2012 5,5, prosenttia ja Stora Enson oman pääoman tuotto oli vastaavasti 4,5 prosenttia.
Miksi sitten UPM:n arvostustaso on jäänyt Stora Enson arvostustasosta jälkeen?
Onko energiasektorissa piiloarvoa?
Kauppalehden toimittaja Kyösti Jurvelin arvioi 7.6. Kauppalehdessä, että syynä yhtiöiden arvostuseroon saattavat olla esimerkiksi Storan ilmoittamat massiiviset säästötoimet, jotka alkavat jatkossa nostaa yhtiön kannattavuutta. Lisäksi Stora Ensolla on vahva asema pakkauspuolella. UPM:ltä puuttuvat pakkaukset kokonaan.
Mutta ei UPM-Kymmenekään ole enää täysin paperiteollisuuden auringonlaskun toimialan varassa. Yhtiön kasvava tukijalka on energialiiketoiminnot. Yhtiön ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus paljastaa, että UPM:n energialiiketoimintojen liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 58 miljoonaa euroa. Koko yhtiön liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 144 miljoonaa euroa. Energialiiketoiminnot toivat siis jo 40 prosenttia koko yhtiön liikevoitosta.
Lisäksi jo pitkään on arvioitu, että UPM:n energialiiketoimintaan saattaa liittyä mahdollisesti piiloarvoa.
Yhtiö muuttikin kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eri liiketoimintojen sidotun pääoman arvostustasoja vastaamaan paremmin niiden käypää arvoa. Energialiiketoimintoihin arvo nousi lähes kolminkertaiseksi, melkein 3000 miljoonaan euroon. Osaketta kohden tämä tarkoittaa noin 5,7 euroa per osake.
Kun yhtiön osakkeen pörssikurssi on vajaat 8 euroa osakkeelta, on siis pelkästään energiasektorin arvo yli 70 prosenttia koko yhtiön markkina-arvosta.
Markkinat eivät siis anna paljoakaan arvoa yhtiön muille liiketoiminnoille, vaikka esimerkiksi selluliiketoimintojen liikevoitto ennen kertaluontoisia eriä oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 80 miljoonaa euroa.
Vahva tase on valtti
UPM:ssä piilevän mahdollisen tuottopotentiaalin on haistanut analyysitalo Inderes, joka kertoi vastikään Nordnetin sivustolla vaihtaneensa Elisan UPM-Kymmeneen.
Inderes perustelee päätöstään UPM:n vahvalla kassavirralla ja osingoilla. ”Uskomme UPM:n vahvojen rahavirtojen mahdollistavan hyvän osingonmaksun myös jatkossa ja nykyisellä osakekurssilla osinkotuotto nousee lähelle 8 prosenttia. UPM:n hinta suhteessa sen tase-arvoon on noin 0,5x, mitä voidaan pitää erittäin houkuttelevana ja se pienentää osakkeen laskuvaraa ja riskitasoa. Talouskehityksen pitäisi kääntyä selvästi nykyistä heikompaan suuntaan, jotta UPM:lle voitaisiin perustella nykyistä selvästi alempi arvostus”, Inderes toteaa.
Inderes arvioi myös, että UPM:n vahva tase on etu kun Euroopassa väistämättömät toimialan rakennejärjestelyt alkavat.
