Kumppaniblogit

Salkunhoitajien vaikea vuosi

Financial Times uutisoi menneellä viikolla viimeisimmästä amerikkalaisia osakerahastoja koskevasta selvityksestä, jonka lopputulos oli poikkeuksellisen raadollinen salkunhoitajien näkökulmasta.

Kyseessä oli S&P Globalin puolivuosittain tekemän rahastoselvityksen anti, missä verrataan amerikkalaisten sijoitusrahastojen tuottoja vastaaviin indeksi- eli markkinatuottoihin. Tätä uutista olivat sitten myös suomalaiset talouslehdet referoineet. Vertailuajanjakso ulottui viime vuoden heinäkuun alusta päättyen kuluvan vuoden kesäkuun loppuun.

Salkunhoitajille viimeksi kulunut vuosi näytti olleen poikkeuksellisen vaikea. Peräti 90,2 % amerikkalaisista salkunhoitajista hävisi tuotoillaan vastaavalle vertailuindeksille. Kääntäen tämä tarkoittaa, että harvempi kuin joka kymmenes salkunhoitaja oli onnistunut tuottamaan mitään lisäarvoa työllään. Tulos on selvästi huonompi kuin keskimäärin, koska menneen kymmenen vuoden aikana ’vain’ 87,47 % salkunhoitajista oli hävinnyt vertailuindeksille.

Se, mikä Financial Timesin esittämän jutun mukaan oli tällä kertaa merkityksellistä, liittyi puolestaan siihen väitteeseen, että salkunhoitajien lisäarvo olisi parhaimmillaan juuri vaikeilla markkinoilla. No, kuluneen vuoden aikana markkinat olivat sikäli vaikeita, että osakemarkkinoilla koettiin parikin terävää laskuvaihetta, elokuussa viime vuonna ja jälleen kuluvan vuoden alussa. Salkunhoitajat eivät siis onnistuneet tuottamaan lisäarvoa ’vaikeilla’ markkinoilla, päinvastoin. Salkunhoitajien menestys oli vaikeilla markkinoilla entistäkin heikompaa. Tämän saman olen havainnut myös suomalaisissa rahastoissa, vaikka meilläkin sitkeästi jaksetaan markkinoida aktiivisen salkunhoidon hyötyjä nimenomaan turvana vaikeita markkinoita vastaan.

Tämänkertaisesta S&P Globalin raportista paljastuu paljon muutakin mielenkiintoista salkunhoitajien menestyksestä. Keskimääräinen osakerahasto oli hävinnyt vertailuindeksilleen vuodessa huimat 6,98 %. Tämä on reippaasti enemmän kuin edellisen viiden vuoden keskimääräinen 3,25 %:in tappio. Lisäksi selvityksestä paljastuu, että salkunhoitajat olivat hävinneet vertailuindeksille kaikissa sijoitusluokissa. Eli salkunhoitajat eivät onnistuneet tuottamaan salkuilleen lisäarvoa sen enempää pienissä kuin suurissa osakkeissa, ei arvo-osakkeissa eikä kasvuosakkeissa, eikä missään siltä ja väliltä. Parhaiten salkunhoitajat menestyivät suuriin arvo-osakkeisiin sijoittaessaan, mutta näistäkin salkunhoitajista runsaat 77 % hävisi vertailuindeksilleen, S&P500 Value indeksille.

Edelleen selvityksestä paljastuu myös korkorahastojen salkunhoitajien heikko menestys. Valtionlainoihin sijoittavista rahastoista 93,1 %, yrityslainoihin sijoittavista 94,39 % ja high yield lainoihin sijoittavista rahastoista 75,0 % hävisi vastaavalle vertailuindeksilleen. Ja rahastosijoittajan kokemat tappiot olivat yhtä lailla hämmentävän suuria. Valtionlainoissa 13,83 %, yrityslainoissa 9,39 % ja high yield lainoissa 1,79 %. Näistä luvuista voisi päätellä, että korkosalkunhoitajien näkemykset menivät kuluneen vuoden aikana pahasti metsään. Arvaan, että korkotason reipas lasku tuli salkunhoitajille sittenkin yllätyksenä. Tärkeintä on kuitenkin oivaltaa, että indeksisijoittaminen on vähintäänkin yhtä hyödyllistä ja suositeltavaa myös korkosijoituksissa kuin osakesijoituksissakin.

Mitä uutta tämänkertaisesta rahastoselvityksestä sitten tällaiselle indeksisijoittajalle jää käteen? No, tietysti hyvä mieli. Aktiivinen salkunhoito näyttää menestyneen viime aikoina poikkeuksellisen huonosti. Ailahtelevilla markkinoilla salkunhoitajat eivät ole onnistuneet yhtään sen paremmin kuin tasaisemman nousumarkkinankaan aikaan. Itse asiassa hankalammat markkinaolosuhteet näyttäisivät olevan salkunhoitajille epäkiitollisia. Muita syitä salkunhoitajien heikolle menestykselle varmaan myös ilmenee. Itse olen taipuvainen arvioimaan, että aktiivisen salkunhoidon päälle kasattu paine menestykseen on viime vuosina johtanut entistä suurempaan riskinottoon salkuissa, mikä puolestaan realisoituu entistä suurempana tappiona suhteessa indeksi- eli markkinatuottoon. Toivottavasti tästäkin aiheesta saamme akateemista valaistusta.

Ja lopputulemana voin taas todeta, että sijoittajalle paras keino välttää aktiivisen salkunhoidon huonot tuotot on lopettaa aktiivinen salkunhoito ja toteuttaa sijoitussalkkunsa indeksisijoittamisen eduin. Amerikkalaisilla markkinoilla indeksisijoittamisen suosio onkin kasvanut kuin pullataikina ja sijoittajille alkaa olla vaikea myydä aktiivisen salkunhoidon tarinaa. Suomessa sen sijaan aktiivinen salkunhoito on vielä valtavirtaa, mutta yhä useampi pää tulee pensaasta meilläkin. Tuotot ja menestys aktiivisilla salkunhoitajilla eivät nimittäin ole Suomessa yhtään parempia kuin Yhdysvalloissakaan. Ja jos näiden aktiivisten salkunhoitajien varaan jättää sijoitusomaisuutensa hoidon, voi jokainen laskeskella sen, kuinka suuri todennäköisyys on päästä markkinatuottoon.

Hyvää sijoitussyksyä toivottaen,

Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös