Kiihtyvä talouskasvu ja kohoava inflaatio asettavat keskuspankit uuteen tilanteeseen.
Finanssikriisin jälkeen maailman tärkeimmät keskuspankit ovat pumpanneet markkinoille likviditeettiä ennennäkemättömän aggressiivisella rahapolitiikalla. Sekä Euroopan keskuspankki että Yhdysvaltojen keskuspankki ovat niin sanotun kvantitatiivisen elvytyksen avulla ostaneet markkinoilta lainapapereita ja siten ovat painaneet valtionlainojen korot historiallisen alhaisiksi.
Esimerkiksi Saksan kahden vuoden valtiolainan korko on tällä hetkellä noin -0,7 prosenttia.
Keskuspankkien rahapolitiikka on kuitenkin normalisoitumassa, arvioi OP varallisuushoidon sijoitusstrategi Jarkko Soikkeli blogissaan.
”Tienraivaajana toimii Yhdysvaltain keskuspankki Fed, jonka uskomme nostavan ohjauskorkoaan viime vuosia nopeammassa tahdissa. Yllätyspotentiaalia markkinaodotuksia tuntuvampaan kiristykseenkin on, mikäli talouskasvu pysyy vahvana, inflaatio kiihtyy ja finanssipolitiikka elvyttää tuntuvasti”, Soikkeli arvioi.
Soikkelin mukaan myös keskustelu Fedin taseen koon vähittäisestä supistamisesta on jo avattu. ”Euroopan, Japanin ja Englannin keskuspankit elvyttävät yhä voimakkaasti, mutta näidenkin keskuspankkien viritykset muuttuivat viime vuoden lopulla varovaisempaan suuntaan.”
Talouden pysyessä kasvussa ja inflaation kiihtyessä jalkaa voitaisiin vähitellen nostaa kaasupolkimelta. Esimerkiksi euroalueella hintojen on kiihtynyt selvästi viimeisen vuoden aikana.
BREAKING! Eurozone #inflation rises to 1.8%, the highest level in almost four years! #QE #ECB pic.twitter.com/jCo6dVrE3N
— jeroen blokland (@jsblokland) 31. tammikuuta 2017
Soikkelin mukaan EKP:n osto-ohjelman supistaminen keväällä on tästä esimerkki. ”Finanssikriisiä seuranneen rahapoliittisen elvytyksen kulminaatiopiste todennäköisesti siis jo saavutettu, mikä antaa tilaa korkojen nousun jatkumiselle.”
