Makrotalous

Väitöstutkimus paljastaa: Neuvostoliitto oli riippuvainen Suomen teknologiaosaamisesta

Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja paljastaa, että suomalaisten ja Suomen kautta tuoduilla länsimaisilla teknologioilla oli merkittävä rooli Neuvostoliiton taloudessa 1950–1960 -luvuilla.

Neuvostoliitto jäi lopulta teknologian siirrosta riippuvaiseksi. Näin väittää Elena Kochetkova, joka  väittelee ensi viikolla Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “The Soviet Forestry Industry in the 1950s and 1960s – A Project of Modernization and Technology Transfer from Finland”.

Neuvostojohdon pyrkimyksenä oli luoda oma teknologinen perusosaaminen ja siihen nojaava modernien teknologioiden tuotanto. Neuvostoliittolaiset insinöörit menestyivät lähinnä länsivalloista tuotujen teknologioiden käyttöönotossa mutta eivät omien teknologioiden kehittämisessä.

Väitöstutkimus osoittaa, että Neuvostoliiton teollisuus jäi riippuvaiseksi yhteistyöstä muiden maiden kanssa. Pääsyynä tähän oli tuotantolaitosten puutteellinen varustaminen raaka-aineilla sekä raja-aidat instituutioiden välillä. Teknologioita pystyttiin ottamaan käyttöön onnistuneesti vain silloin, kun kaikki teknilliset yksityiskohdat, koneistot ja teknologian hyödyntämiseen vaadittava asiantuntijuus siirrettiin.

– Teknologian siirto eräänlaisena kulttuurisen kohtaamisen muotona vaikutti insinöörien ja tieteenharjoittajien ajatteluun ja antoi heille uudenlaisia lähtökohtia tarkastella johtamista ja työelämän käytäntöjä neuvostojärjestelmässä, väitöstutkija Elena Kochetkova  Helsingin yliopistosta kertoo.

Neuvostoliiton alueisiin toisen maailmansodan jälkeen liitetyt tuotantolaitokset erityisesti Suomesta ja Baltian maista tekivät mahdolliseksi uudentyyppisen sellun tuotannon. Näiden tuotantolaitosten modernisoiminen ja tuotannon käynnistäminen muualla maassa katsottiin ratkaisevaksi tekijäksi myös muiden teollisuudenalojen kehittämisessä.

“Kylmän sodan metsäteollisuuden teknologioita tuleekin tarkastella eräänlaisina vaihdon areenoina, jotka mahdollistivat eri toimialojen, insinöörien, tieteenharjoittajien ja instituutioiden yhteistyön”, Kochetkova sanoo.

Vaikka Neuvostoliitto solmi sopimuksia tieteellis-teknillisestä yhteistyöstä eri valtioiden kanssa, oli sellu- ja paperiteollisuudessa modernin teknologian päälähteenä puolueeton Suomi, joka oli Neuvostoliitolle ikkuna lännen teknologiaan, Kochetkova kertoo.

Myydessään Neuvostoliitolle suuren määrän tekniikoita ja tarjotessaan asiantuntijuutta tieteellis-teknologiseen yhteistyöhön Suomi oli ainutkertainen esimerkki kylmän sodan itä-länsisuhteista.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös