Neuvostoliitto jäi lopulta teknologian siirrosta riippuvaiseksi. Näin väittää Elena Kochetkova, joka väittelee ensi viikolla Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”The Soviet Forestry Industry in the 1950s and 1960s – A Project of Modernization and Technology Transfer from Finland”.
Neuvostojohdon pyrkimyksenä oli luoda oma teknologinen perusosaaminen ja siihen nojaava modernien teknologioiden tuotanto. Neuvostoliittolaiset insinöörit menestyivät lähinnä länsivalloista tuotujen teknologioiden käyttöönotossa mutta eivät omien teknologioiden kehittämisessä.
Väitöstutkimus osoittaa, että Neuvostoliiton teollisuus jäi riippuvaiseksi yhteistyöstä muiden maiden kanssa. Pääsyynä tähän oli tuotantolaitosten puutteellinen varustaminen raaka-aineilla sekä raja-aidat instituutioiden välillä. Teknologioita pystyttiin ottamaan käyttöön onnistuneesti vain silloin, kun kaikki teknilliset yksityiskohdat, koneistot ja teknologian hyödyntämiseen vaadittava asiantuntijuus siirrettiin.
– Teknologian siirto eräänlaisena kulttuurisen kohtaamisen muotona vaikutti insinöörien ja tieteenharjoittajien ajatteluun ja antoi heille uudenlaisia lähtökohtia tarkastella johtamista ja työelämän käytäntöjä neuvostojärjestelmässä, väitöstutkija Elena Kochetkova Helsingin yliopistosta kertoo.
Neuvostoliiton alueisiin toisen maailmansodan jälkeen liitetyt tuotantolaitokset erityisesti Suomesta ja Baltian maista tekivät mahdolliseksi uudentyyppisen sellun tuotannon. Näiden tuotantolaitosten modernisoiminen ja tuotannon käynnistäminen muualla maassa katsottiin ratkaisevaksi tekijäksi myös muiden teollisuudenalojen kehittämisessä.
”Kylmän sodan metsäteollisuuden teknologioita tuleekin tarkastella eräänlaisina vaihdon areenoina, jotka mahdollistivat eri toimialojen, insinöörien, tieteenharjoittajien ja instituutioiden yhteistyön”, Kochetkova sanoo.
Vaikka Neuvostoliitto solmi sopimuksia tieteellis-teknillisestä yhteistyöstä eri valtioiden kanssa, oli sellu- ja paperiteollisuudessa modernin teknologian päälähteenä puolueeton Suomi, joka oli Neuvostoliitolle ikkuna lännen teknologiaan, Kochetkova kertoo.
Myydessään Neuvostoliitolle suuren määrän tekniikoita ja tarjotessaan asiantuntijuutta tieteellis-teknologiseen yhteistyöhön Suomi oli ainutkertainen esimerkki kylmän sodan itä-länsisuhteista.
Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.
