Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa pitää päätöstä merkittävänä oikeudellisena linjauksena.
Suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevä Insinööriliiton jäsen halusi käräjäoikeuden selvittävän, voiko hänen työsopimuksessaan sovittua työaikaa pidentää sillä perusteella, että alan työehtosopimukseen sisällytettiin kilpailukykysopimuksessa sovittu 24 tunnin työajan pidennys.
Kilpailukykysopimus on Sipilän hallituksen aikana tehty työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja.
Kilpailukykysopimuksessa sovittiin muun muassa työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kilpailukykysopimuksen mukaan työajan pidennyksestä sovitaan alakohtaisissa työehtosopimuksissa, ja pidentäminen on toteutettu työehtosopimuksissa eri tavoin.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus totesi maanantaina antamassaan päätöksessään työajan pidennyksen perusteettomaksi. Päätös perustuu niin sanottuun edullisemmuussääntöön eli työehtosopimuksella ei voi määrätä työajasta työsopimuksessa sovittua huonommin.
Annetun tuomion valossa kikyssä sovittua työajan pidentämistä ei voi toteuttaa työntekijöille, joiden työsopimukseen on suoraan kirjattu työaika.
”Käräjäoikeuden linjaus on erittäin mielenkiintoinen. Tämän perusteella työajan pidennys on voitu tehdä perusteettomasti isolle joukolle työntekijöitä. Myös päätöksen ajankohta on mielenkiintoinen, kun mainittu työajan pidentäminen eli niin sanotut kiky-tunnit aiheuttavat ongelmia työehtosopimuksia uusittaessa”, Oksa sanoo.
Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää olettaa asian käsittelyn jatkuvan hovioikeudessa.
”Päätöksellä voi olla merkittäviä seurauksia siihen, miten työajan pidennykseen suhtaudutaan, miten sitä käytetään ja sovelletaan yrityksissä”, hän sanoo.
